Sähköautoilijalle ykkösasia on omasta kotoa tai kodin välittömästä läheisyydestä löytyvä latauspistoke, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Carlos Sunila arviossaan sähköautoilusta.
Toimittaja Sunila otti sähköautot alleen kesän lopussa kahdeksi viikoksi ja testasi, miten tulevaisuuden liikkumismuodoksi uumoillut sähköautot palvelevat tavallisen autoilijan arki- ja pidemmän matkan ajoja.
Testiin valittiin mukaan kaksi sähköautoa autovalmistaja Hyundailta: Hyundai Ioniq Electric ja Hyundai Kona electric -mallit. Mallit valittiin niiden suhteellisen edullisen hinnan vuoksi, jotta sähköautotestiin saadaan mukaan autot, jotka eivät ole tuhottoman kalliita.
Ensimmäisellä viikolla testissä olleen Hyundai Ioniq Electric -auton (38 kWh 136 hv) lähtöhinta on Suomessa 39 390 euroa (comfort-varusteltu).
Ioniq-mallin auton akun saa täyteen tavallisesta pistorasiasta noin 16 tunnissa, kun taas julkisella latausasemalla (type 2) akun lataus sujuu 6–11 tunnin aikana. Ioniq-mallia voi ladata myös pikalatausasemalla. Maksimiajomatka Ioniqilla on valmistajan mukaan noin 380 kilometriä.
Toisella viikolla testissä olleen, isommalla akulla varustetun, KONA electric 64 kWh 204 hv -mallin lähtöhinta on Suomessa 43 390 euroa (comfort-varustelu). Autolle luvataan 449–619 kilometrin toimintasäde. Todellisuudessa – toki hyvin paljon ajonopeudesta ja -tavasta riippuen – täyteen ladatun auton toimintasäde jäi noin 400-460 kilometrin välimaastoon.
Kona-mallin auton akun saa ladattua valmistajan arvion mukaan tavallisesta pistorasiasta 31 tunnissa, julkisesta latausasemasta 7,5 tunnissa ja pikalatausasemasta (50 kWh) n. 75 minuutissa 80 prosentin varaukseen.
Näin sähköautoja testattiin
Molemmat sähköautot olivat testissä kaupunkikäytössä ja ajossa myös pidemmällä matkalla. Koska oli tiedossa, että Ioniq-mallin toimintasäde oli lyhyempi kuin Kona-mallin, tehtiin Ioniq-mallilla lyhyempi testimatka Helsingistä Saloon. Helsingissä täyteen ladattu Ioniq sai Salossa virtaa muutaman tunnin tavallisesta pistorasiasta, jonka jälkeen paluumatka Helsinkiin onnistui. Akkuun jäi vielä muutama kymmenen kilometriä pelivaraa.
Puolestaan Kona-mallin autolla toimittaja Sunila kurvaili Helsingistä Turkuun ja myöhemmin Helsingistä Ouluun.
Turun-matkan Kona selvisi reilusti ilman latausta perille saakka. Turun keskustan parkkihallissa auto oli latauksessa julkisella latausasemalla muutaman tunnin, jonka jälkeen autolla pystyi ajamaan takaisin Helsinkiin pysähtymättä.
Puolestaan hieman yli 600 kilometrin matka Helsingistä Ouluun vaati kaksi pysähdystä, joiden aikana autoa ladattiin julkisilla latauspaikoilla type 2 -latauksen mahdollistavalla keskinopealla latauksella.
Kello 9.17 alkanut matka Helsingistä päättyi Ouluun kello 20.23. Lähtiessä akkuvaraus oli täynnä ja Ouluun saavuttaessa akkua oli jäljellä 13 prosenttia, joka olisi antanut auton mukaan vielä noin 48 kilometrin ajon. Google Maps arvioi, että pysähtymättä Helsingistä Ouluun voi ajaa noin 7 tunnissa, joten sähköautoa ladattiin matkalla noin neljä tuntia. On toki huomioitava, että pikalatausasemalla lataus olisi sujunut nopeammin, joka on Kona-mallissa myös tarjolla. Testi toteutettiin kuitenkin keskinopealla latauksella (type 2), joka oli tarjolla esimerkiksi matkan varrella olleessa kauppakeskuksessa.
Oulun päässä sähköauton lataus onnistui yön yli tavallisesta pistorasiasta omakotitalon pihassa.
Enemmän suunnittelua, mutta myös vaihtelua
Sähköautoilla matkailu osoitti, että suunnittelua on tehtävä paljon enemmän, kuin polttomoottorilla autolla kurvailu. Suunnittelu ei kuitenkaan ollut mikään mahdoton tehtävä, sillä apuna voi käyttää latauskarttoja ja -oppaita. Esimerkiksi latauskartta.fi-sivusto sekä ABRP-karttasovellus neuvovat sähköistä matkalaista.
Koska sähköautoa joutuu pakosta lataamaan pidemmällä matkalla, voi tuon ajan käyttää hyödyksi tutustuen uusiin paikkoihin. Esimerkiksi paluumatkalla auto jätettiin lataukseen K-Lataus-latauspisteeseen kaupan pihaan ja noin kilometrin kävelyn jälkeen Nokialta löytyi kylpylähotelli – reikäpäänä monen tunnin ajon sijaan kylpylän aallot kelluttivat kotimatkalla ollutta lomalaista. Ainoa harmillinen seikka oli, ettei hotelli tarjonnut asiakkailleen latausmahdollisuutta – syyssateessa kävelymatka latausasemalta hotellille olisi tuskin tullut kuuloon.
Jos sähköautolla aikoo tehdä pidempiä matkoja, kannattaa pidemmällä kantamalla varustettuun autoon sijoittaa muutama tonni enemmän rahaa. Mikäli taas omat ajot suuntautuvat pääosin lyhyemmille matkoille, on myös lyhyemmällä kantamalla varustettu sähköauto hyvä vaihtoehto.
Esimerkiksi ABRP-karttasovellus kertoo, missä ja kuinka pitkä pysähdys omalla sähköautomallilla kannattaa matkan aikana tehdä.
Sähköauto arkikäytössä, yksi vaatimus yli muiden
Kaupunkilaisen näkökulmasta testin merkittävimpänä havaintona voidaan pitää latausmahdollisuuden löytymistä. Tavallisessa arkikäytössä sähköauton ehdottomana edellytyksenä on latausmahdollisuuden löytyminen joko julkisesta latauspisteestä kodin välittömästä läheisyydestä tai kotona oleva latauspistoke tai tavallinen pistorasia. Kerrostaloasukin kannattaa selvittää tarkkaan ennen hankintaa, saako taloyhtiön autopaikkojen pistorasiasta ladata sähköautoja.
Toimittaja Sunila asuu Helsingissä kerrostalossa, jonka parkkipaikoilla sähköautojen lataaminen sähkötolpista on kielletty. Koska testaajalla ei ollut kotona mahdollisuutta sähköauton lataukseen, suoritettiin lataus julkisella latauspisteellä, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä testaajan kotoa. Autoilija olikin yllättäen pyöräilijä, kun kotimatka ja auton haku tapahtuivat Alepa-fillareilla eli pääkaupunkiseudulla toimivilla yhteiskäyttöisillä pyörillä. Osa latauksista tehtiin testin aikana kauppakeskuksessa ostosreissujen aikana.
Sähköauton lataus julkisista latauspisteistä tapahtuu joko kWh perusteisella hinnoittelulla tai minuuttihinnoittelulla. kWh perusteinen hinnoittelu maksaa noin 0,13–0,25 euroa. Tällaisia latausasemia ovat tyypillisesti esimerkiksi Fortum Charge and Drive sekä Plug In. Esimerkiksi K-Lataus toimii pääosin minuuttihinnoittelulla, yhtiön rekisteröityneelle asiakkaalle pikalataus maksaa 0,20 euroa ja peruslataus 0,02 euroa minuutilta.
Ilmaista virtaa, mutta lukuisia applikaatioita
Se hyvä puoli sähköautoilussa (ainakin vielä) on, että eri tahot tarjoavat ilmaista virtaa sähköautoilijoiden iloksi. Useimmiten tällainen taho on kauppakeskus tai kauppaketju. On kuitenkin kysymysmerkki, kuinka pitkään ilmaista virtaa jaetaan. Esimerkiksi Kesko toi K-Lataus -palvelun aluksi ilmaisena, mutta muutti sen myöhemmin maksulliseksi.
Sähköauton lataus onnistuukin useimmiten kauppareissun aikana tai vaikkapa asioita hoitaessa keskustassa.
Ikäväksi riesaksi kuitenkin muodostuu lukuisat erilaiset latausapplikaatiot ja -palvelut. Yhtä keskitettyä, kunnolla toimivaa applikaatiota ei ole tarjolla, jonka vuoksi sähköautoilija joutuu kuljettamaan mukanaan lukuisia eri latauslätkiä eri lataustarjoajille tai lataamaan useita applikaatioita puhelimelleen.
Sähköautovalmistajien ja latauspalveluyritysten keskeisenä tavoitteena tulisikin olla tehokkaan ja toimivan latausverkoston ja -järjestelmän luominen, jotta sähköautoilu olisi houkuttelevampi vaihtoehto yhä useammalle suomalaiselle.
Korjattu kuvatekstiä 20.9. klo 21.41: Ioniq-malli on varustettu pikalatausominaisuudella. Lisäksi jutussa on avattu laajemmin Helsingistä Ouluun liittyvää matkaosuutta: Korostettu, että Kona-mallissa on pikalatausominaisuus ja kerrottu, että testi päätettiin toteuttaa keskinopealla latauksella.