Näin Suomen Nato-jäsenyys näkyy markkinoilla: Sijoittajat innostuivat puolustusalan yhtiöistä

Suomen Nato-jäsenyys näkyy markkinoilla: Sijoittajat innostuivat puolustusalan yhtiöistä 2:10
Katso video: Tällaisissa puolustusteknologian yrityksissä nähdään nyt erityistä kasvupotentiaalia.

Suomen Nato-jäsenyys on kasvattanut puolustusalan yhtiöiden rahoitusmahdollisuuksia, kertovat suomalaiset startup-yrittäjät. Samalla kasvuyritysalalta toivotaan entistä sujuvampaa yhteistyötä esimerkiksi Puolustusvoimien kanssa uusien teknologioiden edistämisen kanssa.

Puolustusteknologia ei tarkoita enää pelkästään tykkejä ja ammuksia. Yritysmaailmassa nähdään kasvupotentiaalia etenkin sellaisissa yhtiöissä, joiden teknologioita voidaan käyttää sekä siivili- että sotilaskäytössä.

– Suomessa on vahva avaruusteknologian keskittymä. Esimerkiksi satelliitit, jotka on tarkoitettu vaikka maankäytön kartoittamiseen, niin ne ovat aika ilmiselvä teknologia. Niillä pystytään seuraamaan myös vihollisen liikkeitä maastossa. Hyvinä esimerkkeinä ovat Iceye ja Kuva Space, jotka tekevät molemmat todella haluttua, siviilikäyttöön alun perin tarkoitettua teknologiaa, sanoo pääekonomisti Youssef Zad Suomen startup-yhteisöstä.

Puolustusministeri Antti Häkkänen totesi lauantaina MTV Uutisextrassa, että valtio haluaa lisätä panostusta suomalaisen puolustusteknologian vientiin. 

Aiheeseen on herätty vahvasti myös startup-alalla: ensi viikolla järjestetään ensimmäinen kaksoiskäyttö- ja puolustusteknologiayhtiöden pitchaus-kilpailu Riihimäellä.

– Viime joulukuussa [Puolustusvoimien komentaja], kenraali Janne Jaakkola kysyi eräässä tilaisuudessa, että mihin puhelinnumeroon startup-yhtiöt soittavat, kun he haluavat saada rahoitusta varsinkin puolustusalalla. Siitä lähti oikeastaan lumipallo vyörymään, sanoo toimitusjohtaja Tiina Laisi-Puheloinen suomalaisten enkelisijoittajien FiBAN-verkostosta.

Yritysmaailman mukaan alan yhtiöt kaipaavat sujuvampia lupaprosesseja ja myös mahdollisuutta testata innovaatioita yhdessä puolustusvoimien kanssa. Rahoitusta on kuitenkin paremmin saatavilla kuin viisi vuotta sitten, jolloin myös kaksoiskäyttöön tarkoitettua teknologiaa valmistaville yhtiöille oli vaikea löytää rahoittajaa.

– Ongelma ei ole ollut se, että nämä olisivat olleet huonoja yrityksiä. Vaan ongelma on ollut se, että ollaan haluttu teknologiaa, joka tekee niin sanotusti hyvää maailmalle eikä aiheuta ihmisten kuolemia. Tämä on ollut iso kuva aikaisemmin, mutta nyt se näkymä on muuttunut, sanoo Youssef Zad.
 

Lue myös:

    Uusimmat