Näin Suomi toimii, jos amerikkalaissotilaat syyllistyvät rikoksiin Suomessa – DCA-sopimus pian julki

Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittavat ensi maanantaina merkittävän DCA-puolustusyhteistyösopimuksen. Sopimuksen sisältö on julkinen torstaina valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen.

DCA-sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa sujuva puolustusyhteistyö käytännössä. 

Suomi sallii muun muassa yhdysvaltalaisjoukkojen pääsyn Suomeen ilman passia tai viisumia. Lisäksi sopimuksessa määritellään alueet, joihin yhdysvaltalaisjoukoilla on pääsy. 

Tuomiovaltaa luovutetaan Yhdysvalloille

Kenties suurin periaatteellinen kysymys on, miten Suomi toimii jatkossa tilanteissa, joissa amerikkalaissotilaat syyllistyisivät rikoksiin Suomessa. 

Lähtökohtaisesti Suomessa tapahtuneet rikokset käsitellään aina suomalaisissa tuomioistuimissa, mutta DCA-sopimuksen myötä Suomi luovuttaa osittain tuomiovaltaa Yhdysvalloille joissakin tilanteissa. 

Näin on käytännössä silloin, joissa mahdollinen rikos on tapahtunut virantoimituksessa, tai jos kyse on Yhdysvaltain turvallisuutta tai omaisuutta koskevista rikoksista.

– Nato Sofa-sopimuksen mukaan pääsääntöisesti tuomiovaltaa käyttää vastaanottajavaltio. Jos kyse on esimerkiksi lähettäjävaltion turvallisuutta tai omaisuutta koskevista rikoksista, tai jos mahdollinen rikos on tapahtunut virantoimituksessa, tuomiovaltaa käyttää lähettäjävaltio, kertoo ulkoministeriön oikeuspäällikkö Kaija Suvanto.

– Tämä koskee myös Yhdysvaltojen joukkoja niiden toimiessa Suomen alueella, Suvanto jatkaa.

Sofa-sopimus on Nato-maiden joukkoja koskeva sopimus, johon DCA-sopimus osin perustuu. Sofa-sopimusta käsitellään parhaillaan eduskunnassa, ja sitä koskeva hallituksen esitys on julkinen. 

Suomi ei luovuta Yhdysvaltoihin amerikkalaissotilaita, joita uhkaa kuolemanrangaistus

Suomi ei jatkossakaan tule luovuttamaan amerikkalaissotilaita Yhdysvaltoihin, jos heitä uhkaa kuolemanrangaistus. Asiasta on linjattu Suomen ja Yhdysvaltain välisellä noottienvaihdolla, joka valmisteltiin DCA-neuvottelujen yhteydessä. 

– Se oli ehkä keskeisin kysymys. Koska yhdysvallat on ainoa Nato-maa, jolla kuolemanrangaistus on voimassa, Suomelle oli tärkeää, että meillä on Yhdysvaltain kanssa yhteisymmärrys siitä, miten Sofa-sopimuksen tuomiovaltaa koskevaa artiklaa sovelletaan Yhdysvaltain joukkojen ollessa Suomen alueella. 

Suvannon mukaan noottienvaihdolla vahvistettiin, että DCA- ja Sofa-sopimusten jälkeenkään Suomi ei toimi vastoin perustuslakia tai kansainvälisiä velvoitteita, jotka kieltävät kuolemanrangaistuksen.

Julkisuudessa on pohdittu myös, miten toimittaisiin tilanteissa, joissa amerikkalaissotilas syyllistyisi raiskaukseen Suomessa. Suvannon mukaan lähtökohtaisesti seksuaalirikokset eivät ole virantoimituksessa tapahtuneita rikoksia, jolloin ne käsiteltäisiin Suomessa.

DCA-sopimus tullee voimaan aikaisintaan keväällä

DCA-sopimuksen sisältö julkistetaan siis torstaina valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen. Sen jälkeen tasavallan presidentti Sauli Niinistö päättää allekirjoitusvaltuuden myöntämisestä.

Sopimus allekirjoitetaan maanantaina 18. joulukuuta. MTV Uutisten tietojen mukaan sopimuksen allekirjoittaa todennäköisesti puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.), vaikka sopimuksen onkin neuvotellut ulkoministeriö. 

Syyksi kerrotaan muun muassa se, DCA-sopimus on Suomen ja Yhdysvaltain puolustushallintojen välinen, minkä vuoksi allekrjoitusmahdollisuutta tarjottiin puolustusministeri Häkkäselle.

DCA-sopimus ei astu voimaan vielä allekirjoituksen yhteydessä.

Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen hallitus antaa vielä eduskunnalle esityksen DCA-sopimuksen hyväksymisestä todennäköisesti keväällä.

Eduskunnan vastauksen jälkeen presidentti hyväksyy vielä sopimuksen. 

Sopimus astuu voimaan, kun Suomi ja Yhdysvallat ovat ilmoittaneet toisilleen nootin välityksellä kansallisten menettelyjensä loppuunsaattamisesta.

Lopulta sopimus saatetaan Suomessa voimaan kansalliselle lainsäädännöllä ja valtioneuvoston asetuksella.