Suomi, kuten moni muukin valtio, on joutunut pohtimaan muutoksiin varautumista varsin ailahtelevassa todellisuudessa viime vuosina. Varautumisen asiantuntijat kirjoittivat oppaan, jonka avulla jokainen voi varautua maailman tai lähiympäristön mullistuksiin.
Koronapandemia aiheutti ostoryntäyksen vessapaperihyllyille. Venäjän Ukrainaan hyökkäyksestä johtuva energiakriisi on pakottanut varautumaan mahdollisiin sähkökatkoihin. Paikalliset ongelmat vesijohtoverkossa voivat aiheuttaa sen, että hanasta ei saa puhdasta talousvettä. Verkkohyökkäys voi sekoittaa maksuliikenteen.
Tilanteet voivat muuttua nopeasti ja niihin kannattaa varautua ennakoivasti mahdollisimman hyvin.
Riitta Björn työskentelee varautumisesta vastaavana johtajana järjestökentällä ja tekee väitöstutkimusta kansalaisyhteiskunnan haavoittuvuuksista Maanpuolustuskorkeakoululle.
Komentaja Juha-Antero Puistola työskentelee tutkimusalajohtajana Puolustusvoimien tutkimuslaitoksella. Hän on erikoistunut kokonaisturvallisuuteen, strategiaan ja turvallisuuspolitiikkaan.
Björnin ja Puistolan tuore kirja Kansalaisen varautumisopas (Docendo) taustoittaa suomalaisen varautumisen historiaa sekä keinoja, joiden avulla voi osallistua varautumistyöhön. Kirjassa on myös käytännön ohjeita, kuinka selviytyä arjesta erilaisissa poikkeusolosuhteissa.
– Halusimme hyvin keskeisellä tavalla kertoa, että mihin suomalainen varautuminen perustuu, Björn kertoo Viiden jälkeen -ohjelmassa.
– Halusimme nostaa ajatusta: Kansalainen nukkuu paremmin kun tietää, että siellä on iso joukko viranomaisia tekemässä työtä kansalaisten turvallisuuden eteen. Viranomainen nukkuu paremmin kun tietää, että siellä on iso joukko kansalaisia jotka tekevät parhaansa, että asiat menevät hyvin, Puistola summaa.
Suomalaisilla perustaidot hyvällä tolalla
Björn arvelee, että vanhemmilla sukupolvilla ajatus varautumisesta on paremmin hallussa.
– Ehkä meillä nuoremmilla alkavat sellaiset ajatukset jo vähän kadota. On ehkä opittu, että kaupan ovet ovat auki, ja rahaa tulee seinästä. Mutta kyllä meillä yllättävän hyvät perustaidot on. Olemme sillä tavalla hyvin varautunutta kansaa verrattuna moneen muuhun maahan, Björn kiittelee.
Puistola muistuttaa, että ennakointi ja pidemmän tähtäimen ajattel on äärimmäisen tärkeää varautumisen kannalta.
– Kansalaisilta unohtuu se, ettei pidä katsoa vain seuraavia kuutta tai kolmea kuukautta vaan seuraavaa yhtä, kahta tai viittä vuotta. Myöskin meidän päättäjillämme tuntuu siinä olevan vielä työtä.
Vaikka yhteiskunta kehittyy nopeaa vauhtia, erilaisten sähköisten ja digitaalisten järjestelmien luomaan turvallisuuteen ei kannata tuudittautua liikaa.
– Kaikenlaiset järjestelmät ovat aiheuttaneet sen, että olemme riippuvaisempia ehkä ulkopuolisista asioista. Se ei välttämättä riitä, että meillä on perunoita kellarissa, vaan pitäisi myös palveluita pitäisi pystyä hoitamaan, Björn sanoo.
Katso koko varautumiskeskustelu alla olevalta videolta.
8:07
