Tänään keskiviikkona vietetään valtakunnallista Varautumispäivää.
Valtakunnallisen Varautumispäivän teemana on ”Varautuminen on yhteispeliä”. Teemalla halutaan muun muassa muistuttaa siitä, että ihmisillä on oma vastuu kotitaloutensa varautumisesta.
Sattumalta 7. helmikuuta ei ole valikoitunut päivän päivämääräksi.
Kotona olisi hyvä pystyä pärjäämään itsenäisesti ainakin 72 tuntia eli kolme vuorokautta mahdollisen häiriötilanteen kuten pitkittyneen sähkökatkon sattuessa.
Kotoa olisi hyvä löytyä ainakin paristoilla toimiva radio sekä ruokaa, vettä ja lääkkeitä vähintään kolmeksi vuorokaudeksi.
Pitkittynyt sähkökatko voi myös keskeyttää tai häiritä yhteiskunnan toimintoja ja palveluja.
– Tässä ajatellaan, että kolmen vuorokauden jälkeen yhteiskunta pyörii jo sillä tavalla, että sen jälkeen sitten asiat alkavat toimia, sanoo Suomen Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEK:n varautumisen asiantuntija Essi Kulju lisää, että kyseessä on minimisuositus.
– Aina saa ja kannattaakin varautua pidemmäksi ajaksi, jos on mahdollisuuksia, mutta jos kaikki olisivat varautuneita edes kolmeksi päiväksi, niin se auttaisi jo paljon, Kulju sanoo.
Korhonen ja Kulju olivat keskiviikkona MTV:n Huomenta Suomen vieraina.
Henkinen kriisinkestävyys on tullut osaksi varautumista. Turvallisuudentunne vaikuttaa vahvasti siihen, että miten erilaisia kriisejä kohdataan ja miten niistä palaudutaan.
Miksi häiriötilanteen aikana on hyvä luoda rutiineja ja pitää niistä kiinni? Miten hybridivaikuttaminen kytkeytyy henkiseen kriisinkestävyyteen? Mitkä kriisit ovat helpoimpia kestää? Katso koko Huomenta Suomen haastattelu jutun alusta.