Näissä ammateissa työperäisen syövän riski on suurin

Työperäisistä syövistä yleisimpiä ovat keuhkosyöpä ja keuhkopussin syöpä.

Valtaosa työperäisistä syövistä on edelleen asbestin aiheuttamia, vaikka sen käyttö on ollut kiellettyä Suomessa vuoden 1994 alusta asti.

Asbestille altistuneita eniten rakennusalalla

Asbestia on käytetty aikanaan monilla erilaisilla aloilla, mutta suurin osa altistuneista tulee rakennusalalta. Asbesti oli suosittu materiaali seinälevyissä ja kattomateriaalina, ja sitä käytettiin sekä eristeenä että betoniin sitoutettuna.

– Ihmiset ovat työssään altistuneet asbestille ihan hurjasti, sanoo ammattitauteihin ja asbestiin erikoistunut ylilääkäri Panu Oksa työterveyslaitokselta.

– Rakennusteollisuuden lisäksi telakkateollisuudessa asbestia käytettiin rutkasti. Kolmas iso ryhmä oli autonhuolto, kun jarrut ja kytkimet olivat asbestilevyjä.

Muista ammattiryhmistä Oksa mainitsee muun muassa kultasepät, valimotyöntekijät sekä lasiteollisuuden.

– Kaikki työt, joissa on kuuman kanssa käytetty asbestilevyjä suojana, tai asbestikuppia, jolla sulatettiin jalometalleja. Lasitehtaissakin on käytetty asbestilevyjä ja -naruja.

Asbesti oli materiaalina niin yleinen, että siltä ei välttynyt juuri kukaan.

– Hissikuilut oli saatettu ruiskuttaa asbestilla. Sitä oli niin joka paikassa, että oli ihan uskomatonta jos joku siltä välttyi. Itse asiassa kukaan ei välttynyt, sillä asbestia oli myös kaupunki-ilmassa, kun sitä levisi niistä jarruista ja kytkimistä, rakennustyömailta ja telakoilta.

Syöpävaarallisia aineita käytetään edelleen

Kromaatit ja nikkeliyhdisteet nostavat keuhkosyöpäriskiä muun muassa hitsaajilla, polttoleikkaajilla ja kromaajilla.

Myös PAH-yhdisteet (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) altistavat keuhkosyövälle.

– Se tarkoittaa, että kaikki jotka työskentelevät jossain tunnelissa tai kaivoksissa, missä käytetään diesel-moottoreita, voivat altistua.

Yleisimmät syöpävaaralliset altisteet Suomessa:

• auringonvalon UV-säteily (säännöllisessä ulkotyössä olevat)
• kvartsipöly (kivityö, rakennustyö)
• kovapuupöly/tammi ja pyökki (puutyöt)
• radon (kaivos-, louhinta- ja tunnelityö)
• dieselpakokaasut (kuljetustyöt ja ajoneuvojen huolto)
• formaldehydi (hartsien ja liimojen valmistus ja käyttö, desinfiointi- ja sterilointityöt)
• kromaatit (ruostumattoman teräksen hitsaus, kromaus)
• nikkeliyhdisteet (ruostumattoman teräksen hitsaus, valmistus ja työstö)
• PAH-yhdisteet (koksaamotyö, kreosootin ja bitumituotteiden käyttö)
• bentseeni (bensiinin lastaus ja jakelu)
• asbesti (purku-, saneeraus- ja huoltotyöt – käyttö kielletty 1994)
• ympäristön tupakansavu (ravintolatyö – poistunut lähes kokonaan)
  Lähde: Työterveyslaitos

Työperäisiksi syöviksi ilmoitetaan jonkin verran myös kovapuupölyn aiheuttamia nenän ja poskiontelon syöpiä. Myös nikkeliyhdisteet sekä nahka- ja tekstiilipöly voivat altistaa nenäsyöville.

Erilaiset liuottimet, kuten bentseeni nostavat öljynjalostusteollisuudessa ja autojen huoltoasennustehtävissä työskentelevien riskiä sairastua verisyöpään, eli leukemiaan.

– Nämä menevät jo aika marginaalisille alueille, että näistä ryhmistä tulisi ammattisyöväksi asti tunnistettavia syöpiä, mutta mahdollista se on. Joka tapauksessa näissä ammateissa syövän riski lisääntyy enemmän tai vähemmän.

Vaarallisille aineille altistumista ehkäistään tehokkaasti

Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa vuoden 1994 alusta alkaen, mutta myös muita syöpävaarallisia aineita pyritään poistamaan työelämästä vaihtamalla ne korvaaviin aineisiin. Esimerkiksi vaarallisia puun kyllästeitä on korvattu muilla aineilla.

Vuonna 1979 perustettu ASA-rekisteri on osaltaan edesauttanut vaarallisten aineiden korvaamista muilla aineilla.

– Kun työnantajat joutuvat joka vuosi ilmoittamaan, ketkä altistuvat syöpää aiheuttaville aineille, siitä on tullut painetta. Se on ihan tutkimuksilla osoitettu, että on tullut vaikutusta työpaikoille niin, että on etsitty korvaava aine, jolla on sitten pystytty poistamaan se altiste.

Kaikkia altistavia aineita, kuten puu- tai kivipölyä ei pystytä kokonaan poistamaan. Silloin altistumista pyritään minimoimaan teknisin keinoin. Tärkeintä on tiedostaa syöpäriski.

– Työnantajan täytyy tietää mistä on kysymys, sen jälkeen sitten ratkotaan teknisesti se pölyongelma. Viime kädessä henkilösuojaimilla, mutta ennen kaikkea joillain muilla pölynpoistokonsteilla, kuten koteloimalla ja imureilla.

Aiemmin myös passiivinen tupakointi oli merkittävä työperäiselle syövälle altistava tekijä.

Tupakkalakien myötä ASA-rekisteriin (syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri) ilmoitettavien henkilöiden kokonaismäärä on vähentynyt lähes kolmanneksella, sillä työssään passiiviselle tupakoinnille altistuvia ei käytännössä enää ole.