Hirvikolareiden määrä on kasvanut. Ratkaisuksi ehdotetaan hirvien kaatolupien lisäämistä ja navigaattoreita, jotka varoittaisivat paikalla liikkuvista hirvistä.
Eniten hirvikolareita ajetaan Pohjois-Savossa, Uudellamaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueilla. Hirvikolareiden määrä on muutenkin kasvussa, koska sekä liikennettä että hirviä on aiempaa enemmän.
– Hirvikanta on kasvanut viimeisen viiden vuoden ajan. Jos kannan pitäminen hallinnassa sitä edellyttää, tarvitaan lisää kaatolupia, toteaa Uudenmaan riistapäällikkö Visa Eronen.
Kolareiden vähentämiseksi on suunnitteilla myös muita ratkaisuja. Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen sanoo, että navigaattoreihin on kehitteillä ominaisuus, joka voisi varoittaa hirvikolarin vaarasta.
Navigaattoreihin kerättäisiin esimerkiksi tietoa siitä, missä hirvikoiria liikkuu – sellaisilla paikoilla on todennäköisesti myös hirviä.
– Vastaavasta on ollut porojen osalta hyviä kokemuksia. Porohan on tietysti vielä enemmän laumaeläin ja liikkuu paljon samoilla alueilla, mutta kyllä hirvikin on paikkauskollinen. Paikat, joissa hirvimerkkejä on, on sellaisia, joilla hirviä liikkuu, Pohjonen sanoo.
Vaikka hirvikolareiden määrät ovatkin kasvussa, kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet. Autot ovat kehittyneet niin, että voivat kestää jopa hirvikolarin.
– 2000-luvun alussa hirvikolareissa kuoli parikymmentä ihmistä vuodessa, nyt kuolonuhrien määrä on vakiintunut kahteen-kolmeen, Pohjonen kertoo.