Vakuutusyhtiö Ifin teettämästä tutkimuksesta selviää, että suomalaisissa omakotitaloissa on vakavia puutteita, jotka voivat johtaa kosteusvaurioihin. Myös radonmittaukset ovat monella tekemättä.
Lähes 15 000:n Ifin kotivakuutusasiakkaan omakotitaloon tehty Kunnon koti -talotarkastus paljastaa, että suurimmasta osasta löytyy jotain korjattavaa. Eniten vakavia puutteita on ulkopuolelta tulevan kosteuden hallinnassa. Niitä oli jopa 65 prosentissa taloista, toteaa If verkkosivullaan.
Joka kolmannesta talosta löytyi korjaustarpeita kylpyhuoneesta. Vakavampien puutteiden lisäksi pienemmille huoltotöille on tarvetta joka toisessa omakotitalossa.
Talon ulkopuolelta tuleva kosteus on uhkana
Talotarkastusten perusteella listattiin suomalaistalojen suurimmat ja vakavimmat rakennustekniset puutteet. Näitä ovat ongelmat ulkopuolelta tulevan kosteuden hallinnassa, kylpyhuoneet, varaajat ja vesikatot.
– Nämä olisi kaikki hyvä korjata taloissa viipymättä, jotta niistä ei synny vakavampia ongelmia. Kannattaa myös huomata, että suurin osa kotivakuutuksista ei kaikkia näistä johtuvia vahinkoja korvaa. Lisäksi havaitsimme tarkastuksissa, että puolessa taloista on myös jotain pienempää korjattavaa. Omakotitalo vaatiikin enemmän tai vähemmän jatkuvaa pientä laittoa, toteaa Ifin omaisuusvakuutusten tuotepäällikkö Laura Utunen yhtiön verkkosivulla.
Jopa 65 prosentissa omakotitaloja ulkopuolisen kosteuden hallinta ei ole kunnossa.
– Tarkastuksessa havaittiin, että 40 prosentista suomalaistaloista uupuivat patolevyt. Tämä on merkittävä puute, koska vesi ja kosteus pääsee tällöin helposti talon rakenteisiin ja voi aiheuttaa vahinkoa rakenteille ja pahimmillaan hometta sisätiloihin, Utunen sanoo.
Perustukset tulee pitää kuivana
Tarkastuksissa havaittiin myös väärin tehtyjä sokkelin vierustäyttöjä, huolimattomasti asennettuja syöksytorvia ja lehdistä tukkoisia rännejä. Näissä kaikissa tapauksissa vedet pääsevät kastelemaan sokkelia ja perustusta sekä ulkoseinärakenteita.
– Omakotitaloasujan on tärkeää muistaa, että rakennuksen ympärille kerääntyvä vesi tulee aina johtaa pois perustuksista eli varmistaa salaojien toimivuus, ohjata pintavedet poispäin talosta ja huolehtia muutenkin, että perustus pysyy kuivana, Utunen muistuttaa.
Ongelma lattiakaivossa voi aiheuttaa ison remontin
Joka kolmannessa suomalaistalossa on haasteita kylpyhuoneessa.
– Tyypillisesti ongelmia löytyy vanhoista kylpyhuoneista, jotka ovat käyttöikänsä loppupuolella eli lähentelevät 30 vuotta. Kylpyhuoneen suurin haaste on erityisesti lattiakaivot: ne on joko väärin asennettu tai ne ovat epätiiviitä, Utunen kertoo.
Lattiakaivojen ongelmat voivat johtaa isoihin vesivahinkoihin, joista voi seurata koko kylpyhuoneen remontointi. Pahimmillaan vahinkoa syntyy myös muihin huoneisiin ja talon rakenteisiin.
Joka kymmenennessä talossa vanha tai vuotava varaaja aiheuttaa vesivahingon vaaraa.
– Yli 30-vuotias varaaja on jo käyttöikänsä päässä. Ongelmia voi aiheuttaa myös vuotava varaaja, joka on asennettu lattiakaivottomaan tilaan. Tällöin helppo tapa lisätä turvallisuutta vesivahinkojen varalle on asentaa tilaan vuotohälytin, Utunen sanoo.
Ongelmia ja puutteita kattorakenteissa
Katon on hyvä olla kunnossa, sillä se suojaa taloa ulkopuolista kosteutta kuten sulamis- ja sadevesiä vastaan. Kunnon koti -tarkastuksessa kuitenkin selvisi, että kuudessa prosentissa taloja vesikatossa on ongelmia. Tarkastuksessa havaittiin sekä vesikaton kulumista että rikkinäisiä tai muuten puutteellisia aluskatteita.
Vakavimpien puutteiden lisäksi pienempiä korjaus- tai huoltotarpeita löytyi lähes joka toisesta talosta.
– Tyypillisimpiä tällaisia pienempiä huoltotöitä ovat likaiset ja tukossa olevat lattiakaivot, huonosti kiinni olevat kylpyhuoneen kaakelit sekä kylpyhuoneen heikkokuntoiset silikonisaumat. Nämä kaikki voivat johtaa mahdollisiin vesivahinkoihin. Lisäksi tarkastuksessa havaittiin monessa talossa ongelmia ilmanvaihdossa ja puutteita paloturvallisuudessa. Tällaiset puutteet olisi hyvä korjata kohtuullisen ajan kuluessa, muistuttaa Utunen.
Radonmittaukset tekemättä
Kunnon koti -tarkastuksissa selvisi myös, että vain kolmasosaan suomalaistaloista oli tehty radonmittaus.
– Radon on näkymätön ja hajuton jalokaasu, joka lisää merkittävästi keuhkosyöpäriskiä. Siksi on tärkeää selvittää oman talonsa radonpitoisuus, Utunen toteaa.