Tietyn aikakauden omakotitalot ovat nyt erityisen kysyttyjä – kymppitonnien virhe uhkaa hätäistä ostajaa

Rakennus- ja kiinteistöalan insinööritoimisto Raksystems valistaa tiedotteessaan suosiotaan kasvattavan aikakauden omakotitalojen riskeistä, joita suomalaiset eivät sen mielestä osaa ottaa riittävän hyvin huomioon.

Raksystemsin mukaan 1970-luvulla rakennetut omakotitalot houkuttavat suomalaisia niiden suhteellisen edullisen hintatason vuoksi. Yhtiö kuitenkin varoittaa, että kyseisen ikäkauden taloissa jopa 73 prosentissa on korjattavaa perustuksissa, sokkelissa, alapohjassa tai rakennuksen vierustalla.

– Vaurioherkät rakenneratkaisut eli riskirakenteet ovat kyseisen aikakauden pientaloille tyypillisiä ja mahdollisesti suuriinkin korjauskustannuksiin kannattaa varautua jo aikaisessa vaiheessa asuntokauppaprosessia, jottei ikäviä yllätyksiä ilmene myöhemmin, muun muassa talojen kuntotarkastuksia tarjoava Raksystems kertoo tiedotteessaan.

Lue myös: Minkä ikäisiä asuntoja suomalaiset haluavat nyt ostaa? Tietyillä vuosikymmenillä rakennetut kerrostalot herättävät vähiten kiinnostusta – pari mahdollista syytä

Myös OP:n mukaan vanhojen omakotitalojen kauppa on käynyt tänä vuonna paremmin kuin vuosikausiin, ja kiinnostusta riittää etenkin 1970-luvun tasakattomalleille. OP kertoo, että 1970-luvun omakotitalot tarjoavat tilaa, valoa ja viihtyisyyttä toiseen tapaan kuin monen muun aikakauden talot.

– Vielä muutama vuosi sitten 1970-luvun tasakattotaloja ei juurikaan arvostettu. Nyt yhdessä tasossa olevat asuintilat, erillinen keittiö, isot ikkunat sekä avarat ja valoisat olohuoneet tuntuvat taas toimivilta. Monia viehättävät myös isot tontit, jotka ovat usein jopa tuplasti nykyistä suurempia, Peruskorjaamisen ja -rakentamisen kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Mikko Juva kertoi finanssiryhmä OP:n haastattelussa lokakuussa.

Riskeihin herätty vasta myöhemmin

Raksystems kertoo, että 1970-luvun taloissa voi törmätä monenlaisiin riskirakenteisiin. Riskirakenteella tarkoitetaan sellaisia rakennetyyppejä, jotka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkiksi. Ne ovat yleensä oman aikakautensa määräysten sekä ohjeiden mukaisia, ja riskialttius onkin havaittu vasta myöhemmin.

1970-luvun omakotitalojen riskirakenteita ovat Raksystemsin tiedotteen mukaan esimerkiksi juuri tasakatot, valesokkelit, maanvastaiset ja sisäpuolelta lämpöeristetyt seinät sekä kaksoisbetonilaattarakenteet

– Kyseisten riskirakenteiden ongelmana on kosteuden pääseminen rakenteisiin, mikä voi ajan saatossa levitä vaikeaksi kosteusvaurioksi, jos sitä ei huomata ajoissa.

Raksystemsin kuntotarkastuksista vastaavan osaston johtaja Kim Malmivaara kuitenkin rauhoittelee tämän aikakauden omakotitaloissa asuvia. Malmivaaran mukaan "riskirakenne" on sanana turhankin negatiivinen.

– Jos kodista löytyy jokin riskirakenne, se ei tosiaan tarkoita vielä sitä, että vaurio olisi toteutunut. Asukkaiden on kuitenkin pidettävä mahdolliset riskitekijät mielessä ja tarkastaa niiden kuntoa säännöllisesti. Jos kodista pidetään hyvin huolta, ei vaurioita välttämättä pääse syntymään ollenkaan riskirakenteista huolimatta, Malmivaara tarkentaa.

Korjauskustannukset voivat nousta korkeiksi

Pahimmassa tapauksessa riski konkretisoituu vaurioksi asti. Silloin talonomistaja voi löytää itsensä ikävästä tilanteesta.

Raksystemsin suorittamien kuntotarkastusten perusteella ainakin 15 prosenttia pientaloista kärsii jonkinlaisesta kosteusvauriosta. 40 prosentissa on vaurio joko riskirakenteessa tai muunlaista lisätutkimustarvetta riskirakenteiden suhteen.

Kosteusvaurion ja sen aiheuttaneen syyn korjauskustannukset voivat Malmivaaran mukaan nousta jopa 50 000 euroon. Tyypillisestikin on varauduttava ainakin 25 000 euron kustannuksiin.

– Kova kysyntä 1970-luvun koteihin voi aiheuttaa paineita nopeaan päätöksentekoon, mutta sen takia ei tulisi laiminlyödä kodin tarkastamista, Malmivaara kertoo tiedotteessa.

Lue myös: Minna ja Petri vaihtoivat omakotitalon 18 neliön matkailuvaunuun: "Ei ole tarvinnut luopua mistään"

Lähteet: Raksystems, OP