KUVAT: Omakotitaloa ostamassa? Hälytyskellojen tulisi soida näistä merkeistä

Kosteus- ja homevauriot ovat pääosin piileviä, joita ei aistinvaraisessa kuntotarkastuksessa saa selville, muistuttaa Hengitysliiton Länsi-Suomen korjausneuvoja, rakennusterveysasiantuntija Heidi-Johanna Jokelainen.

Vesikatto-, yläpohja-, ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden kosteus- ja homevaurioita koskevia asuntokauppariitoja on paljon.

– Kyseisissä rakenteissa on monta sellaista asiaa, mitä harva maallikko osaa itse selvittää tarkastuksen yhteydessä ja sen vuoksi tarkastuksessa kannattaa käyttää pätevöitynyttä asuntokaupan kuntotarkastajaa, Jokelainen suosittelee.

Paljonko kunnossapitoon kuluu rahaa?

Asuntokaupan kuntotarkastuspaportissa esitetyt riskit, esimerkiksi riskirakenteiden kunto on järkevää tutkia rakenneavauksin, kosteusmittauksin ja materiaalinäytteiden avulla ennen kaupan tekoa. Näin saadaan parempi varmuus siitä, ettei olla ostamassa hometaloa.

– Ostajana mietit tämän hetkistä asunnon ostohintaa, mutta tiedätkö, paljonko sinun tulee sijoittaa talon kunnossapitoon esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana?  Suurin osa ei tiedä, Jokelainen kertoo.

Jokelainen suosittelee asuntokauppaa harkitsevaa ostamaan netistä tai kirjakaupasta KH 90-00403 tai LVI 01-10424 ”Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot” -kortin.

– Kortista saat selville rakenteiden tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot. Ne toimivat myös jatkossa ohjenuorana uudelle omistajalle remontteja suunniteltaessa.

– Vertaa ostettavan kohteen rakenteiden ikiä kyseiseen korttiin. Käyttöiän päätyttyä kyseessä olevien rakenteiden voidaan jo olettaa olevan vaurioitunut. Oikeuteen menevissä asuntokauppariidoissa vedotaan kyseessä olevan rakenteen tai järjestelmän tekniseen käyttöikään. 

Poimi korjausneuvoja, rakennusterveysasiantuntija Heidi-Johanna Jokelaisen vinkit omakotitalon sisätilojen tarkastamiseen.

Sisätilojen tarkastus

Ensimmäisenä sisälle mentäessä haistele miltä talon sisällä tuoksuu. Jos itselläsi on huono hajuaisti ota mukaasi joku, jolla on hyvä hajuaisti.

– Esiintyykö talossa maakellarimaista tai makeahkoa hajua? Kyseinen haju voi viitata homevaurioon. Pistävän tai kemikaalimaisen hajun lähde voi olla esimerkiksi kastunut tai vanhentunut rakennusmateriaali, kuten muovimatto tai esimerkiksi uusi laminaatti, Jokelainen kertoo.

Seuraavaksi tarkastele näkyykö vaurio- tai kosteusjälkiä esimerkiksi sisäkatoissa, seinissä tai lattioilla. Tarkastele myös ikkunoiden ympäristöjä. Vanhojen talojen ikkunoiden puuosissa voi näkyä kosteusjälkiä. Vesivuotojälkiä voi nähdä esimerkiksi ikkunoiden alapuolisilla seinäpinnoilla.

– Kannattaa kurkata myös isojen kukkaruukkujen alta lattiapintaa, Heidi-Johanna Jokelainen vinkkaa.

Katsele myös sisäkaton ja ulkoseinän liitoskohtia. Jos liitoskohdissa on viuhkamaisia ”harmahtavia” pölyjälkiä, viittaa se ilmavuotoon. Liitoskohdan epätiiveyden vuoksi muun muassa yläpohja on voinut kosteusvaurioitua. 

Tarkastele pesuhuoneen ja saunan pintoja. Kosteiden tilojen puutteellisen ilmanvaihdon seurauksena voi muodostua homekasvustoa rakenteisiin. Esimerkiksi väliovi voi turvota kosteuden seurauksena.

Uskaltaudu tarkastamaan myös kellari- ja varastotilat. Jos näet kosteuden aiheuttamaa tummumaa, valkoista kalkkihärmämuodostumaa tai hometta, ovat ne selkeä merkki kosteusvaurioitumisesta.

– Kellarissa esiintyvä vaurio voi vaikuttaa myös yläpuolisten asuintilojen sisäilman laatuun.

Kellarin perusmuurissa kalkkihärmää ja hometta

Selvitä millainen on talon ilmanvaihtojärjestelmä ja toimiiko se. Kysy omistajalta onko hän havainnut puutteita ilmanvaihdossa. Ikkunoiden sisäpintojen huurtuminen on merkki heikosta ilmanvaihdosta. Heikko ilmanvaihto voi olla myös yksi homevaurion osatekijä.

Tarkastele myös ulkoa:

Missä kunnossa on talon ikkunoiden vesipellit ja rännikourut? Pahimmassa tapauksessa ikkunoiden vesipellit ovat epätiiviit, rännikourut ovat tukossa tai niiden kaadot on asennettu väärin, jolloin esimerkiksi ulkoseinä voi kosteusvaurioitua.

Onko talvella kolattu isot lumivallit perustusten suojaksi? Entäpä onko perustusten kohdalle istutettu paljon kasvillisuutta? Minne syöksytorvet johtavat sadevedet? Ennen vanhaan perustukset muurattiin lumella. Valittavasti ei ole ymmärretty sitä, että sulaessaan lumet kastelevat perustukset märiksi.

Jokelainen muistuttaa, etteivät kasvit kuulu perustusten juurille ja ulkoseinille kasvamaan, sillä nekin pitävät rakenteita kosteina. Lisäksi hyvin usein vanhojen talojen syöksytorvet pukkaavat sadevedet suoraan perustuksille vaurioittaen esimerkiksi valesokkelirakennetta.

Lue lisää osoitteesta hometalkoot.fi