Siilit heräilevät pohjoisessakin Suomessa näihin aikoihin talvihorroksestaan, kun pakkasyöt loppuvat ja lämpö pysyy pidempään plussan puolella.
Etelä-Suomessa tämä tapahtuu usein jo huhtikuussa, kertoo SEY Suomen eläinsuojelu ry:n eläinsuojeluneuvoja Hanna Al-Saedi.
– Siilit ovat karaistuneet Suomen sääoloihin ja kestävät myös takatalvijaksoja, mutta kova nälkä niillä keväisin on. Siilit syövät muun muassa sammakoita, matoja ja koppakuoriaisia, joita ei välttämättä ole saatavilla, jos maa on vielä kovin kylmä, Al-Saedi huomauttaa.
Kuten muutkin luonnossa liikkuvat eläimet, myös siilit tulisi Al-Saedin mukaan lähtökohtaisesti jättää rauhaan. Omassa pihapiirissä liikkuvalle siilille voi kuitenkin antaa puhdasta vettä.
Jos on kovempi palo auttaa ja on valmis ruokkimaan siiliä pidempijaksoisestikin, sille voi antaa kissan märkäruokaa. Kissan kuivaruokia ei tulisi antaa siileille ilman, että niitä on ensin liotettu vedessä. Muuten ne voivat turvotessaan viedä siilin elimistöstä nesteitä, joita sillä on muutenkin niukanpuoleisesti.
Kalapitoisia tuotteita olisi hyvä välttää. Al-Saedi kertoo, että osa auttajista on antanut siileille pähkinöitä, jotka aiheuttavat niille tukehtumisriskin. Yksi tärkeä muistisääntö on jo alkanut mennä perille: siileille ei saa missään tapauksessa antaa maitotuotteita.
Lämpimät talvet verottaneet siilikantaa
Suomen eläinsuojelu ry:n kokemuksen perusteella luonnonvaraiset siilit ovat vähentyneet Suomessa. Siilejä tulee selvästi entistä vähemmän hoidettaviksi SEY:n eläinsuojeluneuvojille, ja myös siilihavaintoja tehdään aiempaa vähemmän.
– Lämpimämmät ja vähälumisemmat talvet ovat jättäneet jälkensä. Siilit kastuivat pesissään, heräilivät horroksistaan, lähtivät hortoilemaan eivätkä välttämättä ehtineet enää tehdä uusia pesiä. Sellaisina talvina menehtyi paljon siilejä, Al-Saedi harmittelee.Toinen merkittävä riski siileille on eläinsuojeluneuvojan mukaan liikenne.
Muihin riskeihin ihmisillä on mahdollisuuksia vaikuttaa. Omasta pihapiiristä tulisi kerätä pois roskat ja muut tavarat, joihin eläimet saattavat takertua tai loukata itsensä. Esimerkiksi marjapensaiden päälle laitettaviin verkkoihin jää säännöllisin väliajoin siilejä kiinni.
– Siileillä on hyvä hajuaisti, ja ne tunkevat nokkansa jokaiseen koloon, jossa on vähänkin hyvää tuoksua tarjolla, Al-Saedi kertoo.
(Juttu jatkuu linkin ja mainoksen jälkeen jälkeen)
Lue myös: Siilien hurja taistelu taltioitui kameralle Kristiinankaupungissa – siili pyöritti toista ympäriinsä kuin jalkapalloa
Siilien näkökulmasta kohtalokkaimpana välineenä Al-Saedi pitää siimaleikkuria, jota käytetään nurmikonleikkuussa niihin kohtiin, joihin ruohonleikkuri ei pääse. Al-Saedi hoitaa aina kesäisin lukuisia siilejä, jotka ovat menettäneet esimerkiksi osan kasvoistaan siimaleikkurin osuman seurauksena.Siilit viettävät aikaansa usein juuri pensaiden juurilla. Pelästyessään siili ei lähde pakoon, vaan kyyristyy ja menee palloksi.
– Jos siimaleikkuria ei voi olla käyttämättä, pitäisi ainakin olla koko ajan silmä kovana. Pensaiden juurilla on paljon muitakin eläimiä, kuten rusakon poikasia. Myös robottiruohonleikkurit ovat uhka siileille. Al-Saedin mukaan ainakaan osa robottiruohonleikkureista ei tunnista tielleen osuvaa siiliä, vaan ajaa sen yli.
Lemmikkisiili otetaan yleensä harkiten
Siili on Suomessa melko harvinainen lemmikki. Suomalaiskodeissa asuu yhteensä noin 300 lemmikkisiiliä, arvioi Suomen Siiliyhdistyksen asiantuntija Marja Pihkala.
– Yhdistyksellä on 80–100 jäsenperhettä, ja perheissä on tyypillisesti 1–2 siiliä. Lisäksi on jonkin verran niitä perheitä, jotka eivät kuulu yhdistykseen, minkä takia lemmikkisiilien tarkkaa määrää on vaikeaa arvioida.
Pihkalan mukaan lemmikkisiilien määrissä ei ole tapahtunut kymmenen vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Siili ei ole ”trendilemmikki”, joka otetaan kevyin perustein, vaan sen hankintaa harkitaan yleensä pidempään.
Siili on Pihkalan mukaan kohtalaisen helppohoitoinen. Se tarvitsee ruokavalion, josta noin 80 prosenttia on erilaisia ötököitä, kuten sirkkoja, torakoita tai matoja. Näitä voi ostaa kuivattuina, pakasteina tai säilykkeinä.
Lue myös: Tarvitseeko rusakonpoikasta "pelastaa"? Auttamishalu voi aiheuttaa ongelmia eläimille: "Yksinäiset poikaset saattavat ihmisen silmään näyttää eksyneiltä"
Lemmikkisiilille tulee tehdä sen tarpeisiin sopivat asuintilat. Vaikka siili on pieni, se tarvitsee noin 1–2 neliön kokoisen kodin, jossa on juoksupyörä ja riittävästi hiekkaisia ja suojaisia paikkoja.
Siili on herkkä kylmälle, ja sen kodissa tulisikin olla 23–25 astetta lämmintä.Siilit ovat yöeläimiä, jotka nukkuvat päivät ja heräilevät yleensä aikaisintaan yhdeksän aikaan illalla.
Luonnossa siili on saaliseläin, minkä vuoksi se ei helposti näytä sairastumistaan tai kipujaan, eivätkä omistajat aina osaa viedä sitä ajoissa lääkärille. Pihkalan mukaan siili kannattaa hankkia suoraan kasvattajalta, sillä usein kasvattaja antaa hyvät ohjeet ja toimii omistajan tukena koko siilin elämän ajan.Suomalaisten lemmikkisiilit ovat pääosin afrikkalaisia kääpiösiilejä.
– Yhdistykseltä kysytään silloin tällöin, voiko lemmikkisiilin viedä mökille poistamaan käärmeitä. Ei voi! Lemmikkisiilit eivät pärjää Suomen oloissa eivätkä syö käärmeitä mökin pihalta, Pihkala painottaa.