Nämä kriisit sota Ukrainassa jätti varjoonsa – kuivin kausi 40 vuoteen, aliravittujen määrä kasvoi 68 prosentilla: "Surullista, että maailma herää vasta, kun julistetaan nälänhätä"

Kun maailman huomio on ollut Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan, moni maailman kriisi on jäänyt vähälle huomiolle.

Afrikan sarvessa ei ole nähty näin pitkää yhtäjaksoista kuivuutta neljään vuosikymmeneen. Tavallisesti lokakuussa alkaisi vuoden toinen sadekausi, mutta toistaiseksi vettä on odotettu turhaan.

Suomen Punaisen ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski vieraili kuukausi sitten Somalimaassa, jossa sadetta ei olla saatu kolmeen vuoteen.

– Ei ole pystytty viljelemään mitään tai laiduntamaan karjaa. Siltä se näyttikin, oli todella kuivaa, Saarikoski kuvailee.

– Saarikosken mukaan koko Afrikassa noin 350 miljoonalla ihmisellä ei ole riittävästi ruokaa päivittäin. Nälkää on kuitenkin hankalaa mitata luvuissa, sillä määritelmät siitä vaihtelevat, eikä todellista tilannetta syrjäisillä alueilla voi varmaksi tietää kukaan.

Selvää silti on, että Afrikassa osa maista on humanitaarisen katastrofin partaalla. Afrikan sarven lisäksi avustusjärjestöt nostavat esiin Nigerian, jossa aliravitsemus on lisääntynyt hurjaa tahtia viimeisen vuoden aikana.

– Viime vuodesta aliravittujen potilaiden määrä on kasvanut 68 prosenttia. Ja nyt puhutaan ihmisistä, joilla on pääsy luoksemme. Entäpä he, joilla ei ole? kysyy Lääkärit ilman rajoja -järjestön Nigerian maaedustaja, lääkäri Simba Tirima Asian ytimessä -ohjelman haastattelussa.

Maailman ruokaohjelma ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö julkistivat hiljattain tuoreimman ennusteensa ruokakriisin kulusta tulevan neljän kuukauden aikana.

Ennusteen mukaan maailmassa on 19 ruokakriisin polttopistettä. Näistä kuudessa tilanne on jo äärimmäisen vakava: Somalian lisäksi Etiopiassa, Etelä-Sudanissa, Nigeriassa, Jemenissä ja Afganistanissa.

Ruokakriisin taustalla on useita eri syitä, jotka joissain paikoissa voivat vaikuttaa myös samanaikaisesti. Monet Afrikan maat ottavat ensimmäisenä vastaan ilmastonmuutoksen kiihdyttämät ääri-ilmiöt kuivuudesta tulviin, jotka estävät viljelyn ja tuhoavat sadot.

Maanviljelyä voivat estää myös aseelliset konfliktit, kun maanomistajien pääsy omille mailleen on estynyt. Ruoan kuljettaminen väkivaltaisuuksien keskelle on vaikeaa.

Samaan aikaan sota Ukrainassa ja inflaatio ovat nostaneet hintoja, aina polttoaineesta ja lannoitteesta itse ruokaan. Samalla rahalla saa vähemmän kuin ennen.

– Myös avustustyön hinta on noussut. Kun kuljetetaan avustustarvikkeita, niin samalla rahalla pystytään auttamaan pienempää ihmisjoukkoa, huomauttaa Tiina Saarikoski.

Simba Tirima kertoo konkreettisen esimerkin Nigeriasta.

– Vuonna 2020 yksi riisisäkki maksoi 20 dollaria. Nyt se on neljä kertaa enemmän, 80 dollaria, Tirima sanoo.

Nigeria onkin yksi esimerkki maista, joissa monet eri syyt aiheuttavat ruokakriisin. Samalla kun äärijärjestö Boko Haramin ja muiden aseellisten ryhmien väkivalta estää maanviljelyn maan luoteis- ja koillisosissa, tulvat ovat tuhonneet satoa laajalti.

Tirima kertoo, että Lääkärit ilman rajoja -järjestöllä on Nigerian sairaaloissaan kaikkiaan 800 petipaikkaa, kaikki tätä nykyä jatkuvasti täynnä.

– On surullista, että monesti maailma herää siinä vaiheessa, kun nälänhätä julistetaan, ja sitten saadaan apua. Apua pitäisi saada vähän aikaisemmin, Tiina Saarikoski muistuttaa.

Pakistanissa rankkasateet päättyivät, kriisi ei

Pakistanissa alkoivat elokuussa jokavuotiset monsuunisateet, jotka yltyivät lopulta rajuimmiksi kolmeenkymmeneen vuoteen. Tulvissa kuoli lähes 1700 ihmistä, ja kaikkiaan tulva vaikuttaa 33 miljoonan pakistanilaisen elämään.

Vaikka tulvavedet eivät enää tuhoa enempää koteja ja teitä, kriisi ei ole vielä ohi. SPR:n Tiina Saarikosken mukaan kolmasosan koko maan pinta-alasta arvioidaan olevan vedenpaisumuksen alla. Tulvaveden laskemisessa menee vielä kuukausia. Tauteja leviää niin paikallaan seisovan veden vuoksi kuin puhtaan juomaveden puutteen takia.

– Me nähdään jo nyt paljon enemmän malariaa, hengitystieinfektioita ja akuuttia ripulia. Kaikki tämä johtuu siitä, että ei ole tarpeeksi puhdasta vettä, kertoo Lääkärit ilman rajoja ry:n toiminnanjohtaja Linda Konate.

Terveyskriisin perässä voi seurata myös ruokakriisi. Tulvat ovat peittäneet peltoja ja pilanneet satoja. Näin on käynyt myös Mohammad Arif Riarille. Hän asuu Karachissa, mutta omistaa maata kahdensadan kilometrin päässä kaupungista Sindhin provinssissa, joka tunnetaan Pakistanin ruoka-aittana.

– Kaikki sato on mennyttä. Esimerkiksi puuvilla-, sokeriruoko-, riisi- ja chilisato, Riar kuvailee Asian ytimessä -ohjelman haastattelussa.

Haavisto: Vaikuttavat kokonaisturvallisuuteen meilläkin

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) katsoi jutun alussa olevan insertin, jolla kerrotaan kuudesta muusta maailman kriisistä Ukrainan sodan lisäksi.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi nälänhätä voi levitä laajalle ihmisten lähtiessä liikkeelle.

Haavisto kertoo myös tavanneensa Pakistanin ulkoministerin ja kuulleensa tulvien aiheuttaneen suuria ongelmia.

– Jokainen kriisi tai konflikti voi laukaista hyvin suuria pakolaisvirtoja, myös levitä naapurimaihin ja tuoda rajariitoja.

Hän muistuttaa, että sota ja kriisi kulkevat usein käsi kädessä.

– Ne vaikuttavat kokonaisturvallisuuteen meilläkin.

Konfliktien jalkoihin jäävät myös rakentavat toimet, kuten ilmastonmuutokseen vastaaminen. Haavisto kuitenkin katsoo maailmassa olevan hyvää, juuri esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja köyhyyden yhteisessä torjumisessa.

– Tietysti se, että meillä on sota Euroopassa on synkistänyt omaakin näköalaamme.