YK:n tuore globaali ruokaraportti maalaa synkän kuvan maailmasta, jossa ruoka ei tavoita nälkäisiä suita ja terveellinen syöminen on etuoikeutettujen herkkua.
Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäys Ukrainaan on pannut aluille historiallisen suuren ruokakriisin, sillä erityisesti Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa monet valtiot ovat riippuvaisia Mustanmeren kautta virranneesta viljasta.
Ukraina ja Venäjä ovat maailman suurimpia vientiviljan aittoja.
Ukrainan sota iski päälle jo valmiiksi heikkoon tilanteeseen, kertoo Yhdistyneiden kansakuntien (YK) tänään julkaistu globaali ruoka- ja ravitsemusraportti.
SOFI 2022 -raportti kattaa tilanteen viime vuoden loppuun, eli se kuvaa tilannetta juuri Ukrainan laajemman sodan syttymisen kynnyksellä.
Raportin mukaan noin yksi kymmenestä ihmisestä (9,8 %) kärsi aliravitsemuksesta vuonna 2021. Edeltäneenä vuonna luku oli 9,3 prosenttia, ja vuonna 2019 aliravitsemuksesta kärsi 8,0 prosenttia. Nälkää näkevien osuus kasvoi voimakkaimmin koronaviruspandemian ensimmäisenä vuonna.
Viime vuonna nälkää näki jopa 828 miljoonaa ihmistä.
Määrä kasvoi pandemian alusta lähtien noin 150 miljoonalla. Noin 2,3 miljardia ihmistä kärsi joko keskivaikeasta tai vakavasta epävarmuudesta ruoansaannissa.
– Nämä ovat masentavia lukuja ihmiskunnan kannalta. Loittonemme yhä kauemmas tavoitteesta hankkiutua eroon nälästä vuoteen 2030 mennessä. Globaalin ruokakriisin kerrannaisvaikutukset todennäköisesti pahentavat tilannetta jälleen ensi vuonna, kommentoi tiedotteessa IFAD:n puheenjohtaja Gilbert F. Houngbo.
Keskiviikkona julkaistun raportin tekemiseen ovat osallistuneet YK:n eri järjestöistä Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, Kansainvälinen maatalousrahasto IFAD, YK:n lastensuojelujärjestö Unicef, Maailman ruokaohjelma WFP ja Maailman terveysjärjestö WHO.
"Kriisi vaatii ennennäkemätöntä vastausta"
Tuontiviljasta riippuvaisissa maissa väestö on erityisen haavoittuvaista hintapiikeille, sillä näissä maissa tyypillisesti ihmisten tuloista huomattavan suuri osa menee suoraan ruokakuluihin.
– Selvitäkseen ruoan hintapiikeistä he joutuvat vähentämään syömänsä ruoan määrää tai laatua. Tässä mielessä Ukrainan sota heittää varjonsa ruokaturvallisuuden ylle monissa maissa, varsinkin niissä, jotka kärsivät jo entuudestaan nälästä ja ruokakriiseistä, kertoo STT:lle sähköpostitse FAO:n tilastotieteellisen osaston johtaja Jose Rosero Moncayo.
Lue lisää: Yhdysvaltalaisprofessorin mukaan Putin käyttää Ukrainassa samaa strategiaa kuin Stalin aikoinaan – uskoo suunnitelman toimivan kolmella tasolla
Toivoa oli elätelty siitä, että talousjärjestelmän pandemiasta toipuminen olisi jo näkynyt myönteisenä kehityksenä ruokatilanteessa, mutta muun muassa Ukrainan sodan myötä tämä toivonkipinä sammui.
– Ukrainassa jatkuva sota aiheuttaa häiriöitä kuljetusketjuissa ja vaikuttaa vehnän, lannoitteiden ja energian hintoihin. Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla tämä aiheutti kasvua ruoan hinnassa, raportin tekemiseen osallistuneiden viiden YK-järjestön johtajat kirjoittavat esipuheessaan.
Tarkkoja arvioita sodan vaikutuksista ruokajärjestelmään ei vielä ole, mutta FAO:n tekemien mallinnusten perusteella konfliktin vaikutukset kaupankäyntiin ja hintoihin lisäävät aliravittujen määrää 13 miljoonalla tämän vuoden aikana ja 19 miljoonalla ensi vuonna.
Raportin mukaan Ukrainan sodalla tulee olemaan monia seurauksia globaaleilla maataloustuotteiden markkinoilla kaupan, tuotannon ja hintojen alueilla. Sota heittää varjonsa elintarvikkeiden saatavuuden ja ravinnonsaannin ylle monissa maissa lähitulevaisuudessa.
Sota on nostanut myös vakavan aliravitsemuksen hoidossa käytettävien ravintovalmisteiden hintoja.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
3:21
Daria ja Alex muuttivat Ukrainan Vinnytsiassa sijaitsevan entisen koulun pakolaisten yösijaksi. Nyt he kertovat MTV Uutisille pakolaisten sydämet särkevistä kokemuksista.
YK:n mukaan sodan lisäksi ilmaston lisääntyvät ja voimistuvat ääri-ilmiöt aiheuttavat vaikeuksia ruoan tuotannossa ja kuljetuksessa erityisesti köyhissä maissa.
– Aliravitsemuskriisin vertaansa vailla oleva mittakaava vaatii ennennäkemätöntä vastausta. Meidän on tuplattava pyrkimyksemme sen varmistamiseksi, että haavoittuvassa asemassa olevat lapset saavat ravitsevaa, turvallista ja edullista ruokaa, kommentoi tiedotteessa Unicefin pääjohtaja Catherine Russell.
YK:n järjestöistä FAO on käynnistänyt yli 16 miljoonan euron hankkeen, jolla pyritään auttamaan Ukrainaa pelastamaan ja varastoimaan heinä–elokuun satoa. Hanketta rahoittaa Japani.
– Ukrainan maanviljelijät ruokkivat itsensä, yhteisönsä ja miljoonia muita ihmisiä ympäri maailman, toteaa FAO:n hätätilojen ja huoltovarmuuden osaston johtaja Rein Paulsen tiedotteessa.
Lähikuukausina suunta vain pahempaan
Ukrainan sodan varjossa ruokatilanteeseen tuskin saadaan helpotusta lähitulevaisuudessa, raportin tekijät varoittelevat.
Maailman ruokaohjelman WFP:n pääjohtaja David Beasleyn mukaan lähikuukauisina vaarana on, että numerot kipuavat vieläkin korkeammalle.
– Globaalit piikit ruoan, polttoaineen ja lannoitteiden hinnoissa Ukrainan kriisin seurauksena uhkaavat sysätä useita maita ympäri maailman nälänhädän kouriin. Seurauksena nähdään globaalia epävakautta, nälkäkuolemia sekä massasiirtolaisuutta, joiden suuruusluokkaa ei ole ennen nähty, Beasley sanoo.
Hänen mukaansa "meidän on toimittava nyt, jotta voimme välttää tämän lähestyvän katastrofin".
Juttu jatkuu videon jälkeen.
4:46
Katso myös: Ukrainan sota on kestänyt neljä kuukautta – Pekka Toveri kertoo, onko sodalle näköpiirissä loppua.
Ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä nälkää näkee noin 670 miljoonaa eli 8 prosenttia maailman väestöstä.
Osuus olisi hieman nykyistä matalampi, mutta pitkällä aikavälillä se kielii siitä, että mitään todellista edistystä aliravitsemuksen vastaisessa kamppailussa ei ole tehty vuosikausiin.
Kahdeksan prosentin taso olisi täsmälleen sama kuin vuonna 2015, jolloin YK otti tavoitteekseen nälän hävittämisen vuoteen 2030 mennessä osana Agenda 2030 -ohjelmaansa.
– Viimeaikaiset vastoinkäymiset osoittavat, että poliittiset päätökset eivät enää vähennä nälkää tai aliravitsemusta niiden eri muodoissa. Hallitukset maissa, joiden talous on haavoittuvaisessa tilassa, kohtaavat myös rahoitusvaikeuksia maatalousjärjestelmiensä uudistamisessa. Nyt on hallitusten aika tarkastella uudelleen antamaansa tukea ruoantuotannolle ja maataloudelle, raportissa kerrotaan.
Yli 40 prosentilla rahat eivät riitä terveelliseen ruokavalioon
Elintarvikkeiden saatavuudessa on myös sukupuolieroja.
YK:n raportin mukaan viime vuonna 31,9 prosenttia kaikista naisista koki keskivaikeaa tai vakavaa pulaa ruoasta.
Miehillä osuus oli 27,6 prosenttia, eli eroa oli yli neljä prosenttiyksikköä. Edellisvuonna ero oli kolme prosenttiyksikköä. Se tietää yli kolmea miljardia ihmistä, joiden oli tyytyminen epäterveelliseen ruokavalioon.
Viime vuosien raporteissa on myös ryhdytty mittaamaan sitä, kuinka suurella osalla maapallon väestöstä ei ole varaa terveelliseen ja täysipainoiseen ruokavalioon, vaikka he eivät kärsisikään varsinaisesta aliravitsemuksesta.
Tuoreimmat tiedot tästä ovat vuodelta 2020, jolloin 42 prosentilla ihmisistä varat eivät riittäneet terveelliseen ruokaan. Osuus kasvoi edellisvuodesta yli 3 prosenttiyksiköllä.
WFP:n viime kuussa kertomien arvioiden mukaan akuuteimmasta ruokapulasta kärsivät tällä hetkellä erityisesti Saharan eteläpuolisen Sahelin alueen sekä Afrikan sarven väestöt. Molemmilla alueilla miljoonat lapset kärsivät pahasta aliravitsemuksesta kuivuuden ja konfliktien yhteisvaikutuksesta.
Ruokakriisin pelätään uhkaavan yhteiskunnallista vakautta muun muassa Libanonissa, joka oli taloudeltaan erittäin vaikeassa tilanteessa jo ennen koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa.
1:45
Katso myös: MTV tapasi Ukrainan sodan pakolaisia Zaporizhzhjassa: "Enempää en voi kertoa itkemättä"