Globaali ruokakriisi oli todellisuutta jo ennen Venäjän hyökkäystä, joka pahentaa tilannetta entisestään ja uhkaa aiheuttaa levottomuuksia sekä pakolaisvirtoja.
Ukraina on 40 miljoonan asukkaan maa, joka tuottaa riittävästi ruokaa 400 miljoonalle ihmiselle. Maailman elintarvikeohjelman WFP:n Pohjoismaiden toimiston johtajan Anne Poulsenin kertoma fakta riittää perustelemaan se, miksi juuri Ukrainassa käytävä sota ei ole tuhoisa vain maan omille asukkaille vaan myös lukemattomille miljoonille ihmisille ympäri maailmaa.
Pahimmat seuraukset koetaan Poulsenin mukaan Afrikassa ja Lähi-idän alueella, missä osa maista on tuonut lähes kaiken tarvitsemansa vehnän Ukrainasta tai Venäjältä.
Pahaksi onneksi maailma oli heikossa jamassa jo ennen sotaa – Poulsenin mukaan humanitaarinen tilanne oli pahin sitten toisen maailmansodan. Taustalla oli "tuhoisa cocktail" konflikteja sekä ilmastonmuutoksen seurauksia. Sitten päälle iski vielä globaali koronapandemia. Se myötä nälkiintymisen partaalla olevien ihmisten määrä nousi 135 miljoonasta 276 miljoonaan.
– Tilanne oli siis epätoivoinen jo ennen sotaa. Nyt pelkäämme, että kriittisesti nälkäisten määrä lisääntyy edelleen 45 miljoonalla, Poulsen kertoo puhelimitse Kööpenhaminasta.
Lue myös: Scholz: Putin ei voi sanella rauhaa sodassa, jota Putin ei voita
Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueeseen perehtyneen Marzia Cimminon mukaan ruokakriisi on kärjistänyt monia alueella vallitsevia ongelmia entuudestaan.
– Emme toistaiseksi ole nähneet laajaa sosiaalista levottomuutta, mutta jännitys ja poliittinen epävakaus voivat nousta tulevaisuudessa, jos vallitsevia ongelmia ei kyetä käsittelemään ajoissa, Cimmino konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä (Martti Ahtisaari Peace Foundation) sanoo.
Hänen mukaansa tilanteen kohentaminen ja haasteisiin vastaaminen edellyttävät yhä kiinteämpää yhteistyötä niin alueellisilta kuin kansainvälisiltäkin toimijoilta.
Länsi löytää köyhempien maiden ongelmat vielä edestään
Aiemmin myös Ukrainassa asunut ja työskennellyt Cimmino muistuttaa, että sota on tuhonnut infrastruktuuria ja ajanut viljelijöitä pakoon tiluksiltaan. Seuraavasta sadosta ei ole varmuutta, jos kylvöjäkään ei päästä tekemään.
– Seuraukset ovat pitkäaikaisia, vaikka sota loppuisi jo tänään, hän sanoo.
Eikä Ukrainan sota ole kuin yksi tekijä ruokariisin taustalla. Cimmino kertoo esimerkiksi Irakista, jossa hän vieraili hiljattain: ilmastonmuutoksen myötä vedestä on siellä pulaa, minkä vuoksi viljelykelpoisen maan määrä vähenee koko ajan. Työttömiksi jääneet viljelijät joutuvat muuttamaan kaupunkeihin, missä heillä ei ole varaa ostaa ruokaa, koska tuotannon väheneminen on nostanut hintoja.
– Tämä kuvaa sitä, miksi ruokakriisin loppuminen ei riipu siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu, hän toteaa.
Lue myös: Brittitiedustelu: Venäjän armeijan valioryhmänä pidetyillä maahanlaskujoukoilla merkittäviä epäonnistumisia Ukrainassa
Irak ei edes ole alueen maista huonoimmassa jamassa. Mutta kun työttömyys ja radikalisaatio lisääntyvät eikä tulevaisuuden näkymiä ole, vaihtoehtona on lähteä muualle paremman elämän perään.
– Kun vierailin Irakissa, minulle sanottiin, että tämä ei ole vain meidän ongelmamme vaan tästä tulee myös teidän ongelma, Cimmino kertoo.
Lähi-idässä erittäin haavoittuvia maita ovat muun muassa konfliktien koettelemat Jemen ja Syyria sekä pitkään poliittisesta ja taloudellisesta sekasorrosta kärsinyt Libanon, jolta Beirutin elokuun 2020 valtava satamaräjähdys tuhosi viljasiilotkin.
Globaalia ruokatilannetta on entisestään pahentanut se, että esimerkiksi Intiassa ja Kanadassa sadot ovat jäämässä erittäin huonoksi. Myös merkittävässä vehnän tuottajamaassa Kiinassa satonäkymät ovat heikot.
Ruokaa löytyy yhä tarpeeksi, jos vain hinnasta sovitaan
Elintarvikkeiden hintojen nousu iskee myös auttajiin. Poulsenin mukaan WFP on perinteisesti ostanut yli puolet ruoka-apuna jakamastaan vehnästä Ukrainasta. YK-järjestöllä on viljan hankkimiselle vielä vaihtoehtoisia lähteitä.
– On hyvä muistaa, että maailmassa on vielä tarpeeksi ruokaa kaikkien ihmisten ruokkimiseksi. Ongelma on saatavuus, Poulsen sanoo.
Eli vehnääkin löytyy, kun on valmis ostamaan sitä korkeammalla hinnalla ja maksamaan enemmän kuljetuskustannuksista. WFP:n kaltaiselle toimijalle tämä merkitsee sitä, että pelkkä avustustoiminnan pitäminen entisellä tasolla maksaa rutosti enemmän.
– Olemme arvioineet, että meidän olisi saatava joka kuukausi kasaan 71 miljoonaa dollaria (66 miljoonaa euroa) lisää enemmän rahoitusta pelkästään kohonneiden hintojen takia, Poulsen kertoo.
Lue myös: Sanna Marin Ukrainassa – pääministerin ilme kertoo kaiken tarvittavan sodan aiheuttamista tuhoista
Käytännössä tämä merkitsee avustettavien määrän supistamista, koska WFP on kamppaillut jo entuudestaan kroonisen alirahoituksen kanssa.
– Kollegat kentällä kohtaavat päivittäin julmia päätöksiä siitä, että kuka lapsista ruokitaan ja ketä ei, Poulsen kuvaa tilanteen käytännön seurauksia.
Pienikin hinnannousu voi viedä ruoan pöydästä
Ruoan hinnan raju kohoaminen tuntuu Poulsenin mukaan kaikkialla maailmassa, myös Tanskassa ja Suomessa.
– Meillä on huomattavasti vahvemmat taloudet, mutta jos elää perheessä Afganistanissa tai Etelä-Sudanissa, niin aivan pienikin 1–2 prosentin hinnannousu voi käytännössä ratkaista sen, saako äiti tai isä tuotua seuraavan aterian pöytään, Poulsen sanoo.
– Eli lopulta kyse on elämästä tai kuolemasta, hän jatkaa.
Poulsenin mukaan mediahuomion ja avustusvirtojen suuntautuminen Ukrainaan on ollut sodan puhjettua enemmän kuin odotettua.
– Sellainenhan se mekaniikka on. Mutta valtioiden budjeteissa on vain tietty määrä rahaa, ja jos sitä suunnataan Ukrainaan – ja ihan hyvistä syistä, tilanne on siellä ihan kamala – niin se raha pitää löytää muualta, Poulsen kuvailee.
Suomen valtiota Poulsen kehuu yhdeksi WFP:n uskollisimmista tukijoista.
8:31
Ruoan hintaan kohdistuu tänä vuonna poikkeuksellisen suurta painetta - kuinka paljon ruokakassi voi kallistua?