Nato-mailla on varastoissaan 2 300 Leopard 2 -taistelupanssarivaunua – tämä tekee saksalaisvaunusta ylivertaisen avun Ukrainalle

Mikä tahansa Ukrainalle lahjoitettu Leopard 2 -panssarivaunun versio olisi parannus maan nykyisten neuvostotankkien kyvykkyyksiin verrattuna, kirjoittavat ajatushautomo IISS:n (International Institute for Strategic Studies) tutkijat Bastian Giegerich, Yohann Michel ja Michael Tong.

Tankin ensimmäinen versio otettiin käyttöön Länsi-Saksassa vuonna 1979, ja tutkijoiden mukaan sitä voidaan pitää menestyneimpänä nykyaikaisena läntisenä taistelupanssarivaununa.

Nato-mailla on yli 2 000 Leopardia

Yksin Nato-mailla eri Leopard-malleja on IISS:n lukujen mukaan noin 2 300 kappaletta, josta tosin ainakin 300 varastoituna ja osa todistetusti kehnossa kunnossa. 

Espanja ilmoitti elokuussa, että sen Leopard 2A4 -yksilöt (kaiken kaikkiaan 108 kappaletta, minkä lisäksi 219 uudempaa 2E-mallia) ovat sen verran huonokuntoisia, että niistä olisi ukrainalaissotilaille lähinnä vaaraa.

Saksalainen asevalmistaja Rheinmetall omistaa 22 Leopard 2 -tankkia (sekä 88 Leopard 1 -mallia), mutta yrityksen mukaan niidenkin korjaaminen taistelukuntoon kestää vuoteen 2024.

Saksan valtio omistaa noin 350 Leopard 2 -tankkia, kun kylmän sodan aikana maalla oli noin 4 000 panssarivaunun arsenaali.

Nato-maista suurin Leopard 2A4 -operaattori on Turkki 316 kappaleellaan. 

Suomessa Puolustusvoimat ilmoittaa vahvuudekseen 100 Leopard 2A6 -vaunua ja 100 Leopard 2A4 -versiota, mutta kuten suomalainen puolustusalan analyytikko ja bloggari Corporal Frisk arvioi, osa vanhemmista Leopardeista on mennyt varaosiksi ja operatiivinen vahvuus lienee jossakin kahdeksankymmenen 2A4:n tienoilla. 

Frisk pohtii kirjoituksessaan jopa Suomen kaikkien 2A4-vaunujen lahjoittamisen mahdollisuutta.

Tutkijat: Ukraina tarvitsee ainakin 100 panssaria

IISS:n tutkijoiden mukaan Ukraina tarvitsee ainakin noin 100 kappaletta Leopard 2 -kalustoa, jotta vaunuilla olisi merkittäviä vaikutuksia taistelukentällä.

Jo 2A4-versio olisi kyvyiltään nykyistä Ukrainan käyttämää neuvostoaikaista kalustoa parempi, esimerkiksi modernimman optiikkansa ja ammunnanhallintajärjestelmänsä vuoksi.

2A4:n lämpökamera parantaa kohteiden havainnointikykyä niin päivä- kuin yöaikaan, joten tältä osin oltaisiin tasoissa modernimpien venäläistankkien kanssa. Uudemmat Leopardit 2A5:stä lähtien tarjoavat sensorit ampujan lisäksi vaunun päällikölle, ja tältä osin 2A5-malli on jo verrattavissa kaikkein moderneimpiin venäläisvaunuihin.

Tankit saataisiin käyttöön verrattain nopeasti

Nykyiset Ukrainan käytössä olevat taistelupanssarivaunut käyttävät 125 millimetrin ammuksia, joiden saatavuudessa on ilmeisesti ongelmia. 

Leopard 2 -kaluston ammukset taas ovat Nato-standardin mukaisia 120-millisiä, mikä helpottaisi tilannetta. 

Toisaalta uuden ammustyypin käyttöönotto synnyttäisi tarpeen uudelle logistiselle virralle, mikä taas monimutkaistaa sodankäyntiä. 

IISS:n mukaan panssarivaunujen ammusten kulutus ei ole samaa luokkaa kuin tykistöllä, mutta Leopard 2:n käyttöönotto lisäisi silti tarvetta nostaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden tuotantomääriä.

Tankit saataisiin käyttöön verraten nopeasti, sillä vaunumiehistön ja huoltohenkilöstön peruskoulutuksen IISS arvioi sujuvan 3–6 viikossa.

Lue myös: Ukraina odottaa Leopardeja – Saksalta sekä vihreää että keltaista valoa taisteluvaunujen toimittamiselle

Iskukyky vahvemmaksi jo kevääksi?

RUSI:n (Royal United Service Institute) maasota-analyytikko Jack Watlingpitää Leopard 2 -tankkeja erinomaisena ratkaisuna, sillä niiden avulla Ukrainan iskukykyä saadaan vahvistettua jo kevääksi. 

Verraten nopea suorituskyvyn nosto on tarpeellista, ennen kuin Venäjän syksyisen mobilisaation vaikutukset alkavat näkyä sen asevoimissa.

Uusimpien Leopard-versioiden ongelmana on niiden massa, noin 69 tonnia, tosin brittien Challenger 2 menee yli tästäkin 72 tonnin massallaan.

Molemmat panssarivaunut ovat yli 20 tonnia painavampia kuin Ukrainan nykyisellään operoimat tankit, eikä maan liikenneinfrastruktuuria, saati asevoimien huoltoajoneuvoja ole suunniteltu läntisiä tankkeja varten. 

Watling painottaakin, että tankkien mukana lännen tulisi lähettää myös huoltokalustoa.

Suomi ilmoittaa 2A4-vaunujen taistelupainoksi 55,1 tonnia ja 2A6:n painoksi 55,9 tonnia.

Watlingin mukaan länsimaat ovat tulleet nyt tilanteeseen, jossa Ukrainalle lahjoitettava kalusto ei enää ole varastokamaa.

Yksittäisten maiden tankkiarsenaalit ovat siksi vähissä, että panssarivaunujen lahjoittaminen synnyttää tarpeen investoida myös oman puolustuskyvyn kohentamiseen. Toisaalta tämä on välttämätöntä, mikäli Ukrainan halutaan voittavan sotansa.