Naton ovi pysyy Suomelle auki, mutta päätös jäsenyydestä on Suomen oma asia, pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi eilen presidentti Sauli Niinistön kanssa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Nato-maan ja läheisen kumppanin välinen, oleellinen ero liittyy turvatakuisiin. Niin pitkään, kun Suomi pysyttelee kumppanina, muut jäsenvaltiot eivät ole velvoitettuja maatamme puolustamaan.
Mitä hyötyä sitten Suomelle on olla lähellä Natoa, mutta ei jäsen?
– Sotilaallisesti hyöty on se, että olemme valmiudessa siihen, että tarvittaessa otamme vastaan apua. Poliittinen hyöty tilanteesta on se, että koko ajan sanomme Venäjälle, että jos ette käyttäydy ja painostatte meitä, voimme nopeasti siirtyä Naton jäseneksi, Nordic West Officen Risto E. J. Penttilä analysoi MTV:n Kymmenen uutisten vieraana.
Natolle Suomen jäsenyydestä olisi etua kahdessakin mielessä: Se helpottaisi oleellisesti Baltian maiden puolustamisesta ja Nato saisi jäsenekseen maan, jolla on intressejä pitää yllä hyviä suhteita Venäjään.
Poliittisesti Nato-jäsenyys olisi iso muutos Suomelle.
– Siitä tulisi reaktioita Venäjältä ja koko turvallisuuspoliittinen ajattelu Itämeren alueella jouduttaisiin miettimään uudestaan.
Naton pääsihteerin johtaman Pohjois-Atlantin neuvoston tapaaminen järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Penttilä uskoo, että se on viesti sekä Brysseliin että Moskovaan.
– Yksi viesti menee Moskovaan. Nato ei ole unohtanut Suomea ja Ruotsia. Toinen menee Brysseliin, kun te siellä puuhastelette ja teette eurooppalaista puolustusta, niin muistakaa, että Nato on se luonnollinen pohja, jonka varaan se kannattaa rakentaa.
Penttilä muistuttaa, että Suomella on osaamista hybridiuhkien torjunnasta, jota arvostetaan niin Euroopassa kuin Natossakin.