"Naton varjopuolia ei ole käyty läpi, vaan jätetty se työ eduskunnalle" – näin puolueissa suhtaudutaan lähiviikkojen Nato-pohdintaan

Vasemmistoliitto odottaa vielä tarkkaa analyysiä mahdollisista Nato-jäsenyyden seurauksista Suomelle, myös kielteisistä.

–  Tässä on paljon analyysiä tehtävänä asiantuntijoiden kanssa. Selonteossa Naton varjopuolia ei ole käyty läpi, vaan jätetty se työ eduskunnalle, sanoo puolueen eduskuntaryhmän johtaja Jussi Saramo.

Eduskunta aloittaa keskiviikkona valtioneuvoston ajankohtaisselonteon käsittelyn lähetekeskustelulla. Viime keskiviikkona julkaistu selonteko arvioi mahdollisen jäsenyyden seurauksia, vaihtoehtoja ja turvallisuusympäristön muutosta.

Ehdoille ei lämmetä

Nato-keskusteluun nousi viime viikolla muun muassa, pitäisikö Suomen asettaa joitakin ehtoja mahdolliselle Nato-jäsenyydelleen.

Pääministeripuolue SDP:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman ei lämpene ehtojen asettamiselle.

–  Natoon liitytään täysin oikeuksin ja täysin velvoittein. Ei ole olemassa mitään kevytjäsenyyttä tai kevytversiota. Pohjois-Atlantin sopimus ei tunne oikeudellisia rajoitteita, Lindtman sanoo.

–  Mitä tulee Naton puolustussuunnitelmiin ja maiden omiin päätöksiin, niin se on toinen kysymys. Niiden osalta pidän selvänä, että ydinaseita ei Suomen kannata omalle maaperälleen tuoda, mutta muilta osin en lähtisi tässä vaiheessa rajaamaan mitään vaihtoehtoja pois, kuten tukikohtia tai pysyviä joukkoja, Lindtman jatkaa.

Lue myös: Tällainen Nato-maa Suomesta voisi tulla: Suomea verrataan usein Norjaan – turvallisuustutkija listaa erot ja samankaltaisuudet

Perussuomalaiset ovat ryhmänjohtaja Ville Tavion mukaan tukikohtien ja ydinaseiden suhteen samoilla linjoilla kuin SDP: tukikohtien sijoittamista Suomeen ei ole poissuljettu, mutta ydinaseiden sijoittaminen on.

Kokoomus ei myöskään kannata erityisehtojen asettamista liittymiselle.

–  Suomi voi linjata jäsenyytensä luonnetta sen jälkeen, kun se on liittynyt Natoon. Jäseneksi liittymisen prosessia ei kannata yhtään mutkistaa, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.

Hän itse ei vastustaisi esimerkiksi sitä, että muiden Nato-maiden ilmavoimien kalustoa ja miehistöä olisi Suomen tukikohdissa hiomassa yhteistyötä.

Vasemmistoliitolle on selvää, ettei ydinaseita haluta Suomen maaperälle, mutta muilta osin Saramo vaikenee toistaiseksi puolueen reunaehdoista jäsenyydelle.

Selonteon mukaan jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita tai pysyviä tukikohtia tai joukkoja.

Ratkaisuja harmaalle ajalle

Vasemmistoliiton mukaan eduskuntaryhmät tarvitsevat vielä tietoa siitä, miten Suomen turvallisuudesta huolehditaan sen aikaa, kun mahdollinen Nato-hakuprosessi on kesken eli niin sanottuna harmaana aikana. Kaikkia yksityiskohtia ei voida turvallisuussyistä kertoa julki, mutta keskeisten valiokuntien ja puoluejohdon on Saramon mukaan saatava sen verran tietoa, että siihen voidaan luottaa.

Mykkänen uskoo, että niin sanotun harmaan ajan turvallisuusuhkaan löydetään keinot.

–  Minulla on käsitys, että Nato-organisaatiolla ja useilla Naton jäsenmailla on selvä halukkuus varmistaa se, että Naton ehdokasjäsentä ei puhalleta pois siitä roolista, Mykkänen sanoo.

Lindtman uskoo, että harmaan ajan turvallisuusratkaisuista saadaan tietoa eduskuntaan selontekokäsittelyn aikana.

Lue myös: Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kertoo muuttuneen Nato-kantansa MTV Uutisten haastattelussa

–  Luonnollisesti huolellinen varautuminen harmaaseen aikaan olisi erityisesti valtiojohdon, hallituksen ja turvallisuudesta vastaavien viranomaistahojen vastuulla, Lindtman muotoilee.

Perussuomalaisten Tavion mukaan Suomen on valmistauduttava harmaan ajan haasteisiin muun muassa laittamalla huoltovarmuuteensa kuntoon. Niin ikään Suomen pitää valmistautua erilaisiin hybridivaikuttamisoperaatioihin, mukaan lukien yrityksiin horjuttaa Suomea ohjaamalla suuria määriä pakolaisia Suomen rajalle.

–  Tässä suhteessa hallitus on aikaillut ja ollut saamaton, Tavio sanoo.

Harjanteen mukaan eduskunnalla on jo hyvin tietoa siitä, miten Suomi pyrkisi varmistamaan, että pysyisi turvassa sen aikaa kun mahdollinen Nato-hakuprosessi on kesken.

Kantoja lukkoon vajavaisilla tiedoilla?

Kokoomus on jo pitkään kannattanut Natoon liittymistä ja toivoo nyt ripeää etenemistä.

Puolueesta toivotaan, että seuraavan kuukauden aikana löydetään eduskunnassa sellainen selkeä tahtotila, joka kestää myös tulossa olevia myrskyjä.

–  On tärkeää, että salatuissa olosuhteissa käydään nyt ne hyytävimmät skenaariot, mitä voi tulla eteen ja miten siitä sitten selvitään, Mykkänen sanoo.

Saramo on pahoillaan siitä, että niin moni kansanedustaja on jo lyönyt kantansa lukkoon hyvin vajavaisilla tiedoilla. Natoon liittymisellä kun on hänen mukaansa sekä turvallisuutta vahvistavia että heikentäviä puolia.

–  Toivon, että tätä asiaa käsitellään kokonaisuutena, ja eduskuntakäsittely on aito eikä mitään teatteria.

Saramo kaipaa lisäselvyyttä moniin kysymyksiin, kuten siihen, miten käytännössä vastataan itärajalla pysyvästi lisääntyvään jännitteeseen. Hän kaipaa vielä keskustelua myös siitä, mitkä Suomen resurssit konfliktitilanteissa on auttaa muita maita.

–  Suomessa käydyssä Nato-keskustelussa on ollut sellainen sävy, että meitä ei velvoiteta mihinkään mutta meidät kyllä tarvittaessa pelastetaan. Mutta eihän se niin mene.