Hallitus julkaisi Nato-selonteon – näin ministerit kommentoivat

Hallitus järjesti kello 14 tiedotustilaisuuden, jossa ovat mukana ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.), puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.).

Pääministeri Sanna Marin (sd) kommentoi selontekoa hetki sitten Tukholman-vierailullaan.

Tänään julkaistu selonteko on luettavissa valtioneuvoston sivuilta tästä.

Selonteko: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisäisi Itämeren alueen turvallisuutta

Suomen ja Ruotsin ja Nato-jäsenyys lisäisi Itämeren alueen vakautta pitkällä tähtäimellä, selonteossa arvioidaan. Nato-jäsenyys ei sen mukaan pakottaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja.

Lue lisää: Huipputärkeä selonteko julki – tällaisia vaikutuksia Suomen Nato-jäsenyydellä voisi olla

Venäjä on julkisesti tuonut esille, että Natoon liittyminen – niin Suomen kuin Ruotsinkin osalta – aiheuttaisi sotilaallispoliittisia seurauksia. 

– Mikäli Suomi hakisi Naton jäsenyyttä, tulisi varautua laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen ja riskeihin, kuten esimerkiksi jännitteiden kasvuun Suomen ja Venäjän välisellä rajalla, selonteossa todetaan. 

Lue lisää: Jos Suomi hakisi Natoon, miten Venäjä reagoisi? Näin uhkia listataan historiallisessa selonteossa

Pääministeri Sanna Marin on ollut tänään keskiviikkona vierailulla Tukholmassa, missä hän on käynyt keskustelua sekä Suomen että Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittisista askeleista yhdessä pääministerikollegansa Magdalena Anderssonin kanssa.

Marinin mukaan kaksikko keskusteli turvallisuusprosesseista, kuten Suomessa tänään julkaistusta Valtioneuvoston selonteosta, sekä niiden aikatauluista.

– Keskustelimme erityisesti aikataulukysymyksistä ja siitä, kuinka tärkeää olisi, että Suomi ja Ruotsi kulkisivat tässä asiassa yhteen samaan suuntaan ja mahdolliisimman samassa aikataulussa.

Katso Marinin kommentit alla olevalta videolta.

Lue lisää: Marin: Olisi tärkeää, että Suomi ja Ruotsi toimivat samanaikaisesti

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Suomen turvallisuustilanne on arvaamattomampi kuin kertaakaan kylmän sodan päättymisen jälkeen.

– Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa Suomen turvallisuuteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Hyökkäys rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta. Venäjä on toimillaan osoittanut, ettei se kunnioita naapuriensa alueellista koskemattomuutta, Haavisto sanoi.

Katso Haaviston kommentit alla olevalta videolta.

Lue lisää: Pekka Haavisto: Suomen tilanne arvaamattomampi kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen

Puolustusministeri Antti Kaikkonen alleviivaa, että Suomen Nato-suunnitelmista sekä mittavista eri maiden ja liittoumien välillä ylläpidettävistä puolustusyhteistöistä huolimatta Suomen turvallisuuden kivijalka on oma, vahva kansallinen puolustuskykymme.

– Suomen puolustuskykyä on suunniteltu aina pitkäjänteisesti kokonaisuutena. Venäjän hyökkäys on osoittanut lähtökohtamme oikeaksi. Meillä on kyky vastata pitkäkestoiseen painostukseen ja torjua laajamittaisia hyökkäyksiä, Kaikkonen sanoi.

Katso Kaikkosen kommentit alla olevalta videolta.

Lue lisää: Antti Kaikkonen: Oma puolustus on yhä turvallisuutemme kivijalka – Natossa Suomi päättäisi itse, mihin operaatioihin joukkomme osallistuvat

Uhka vakavammasta vihamielisestä kybertoiminnasta on selvästi kohonnut, sisäministeri Krista Mikkonen kertoi Suomen turvallisuuspoliittisen selonteon esittelytilaisuudessa.

– Suomi varautuu hybridivaikuttamisen kohteeksi joutumiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ne pitää tunnistaa ja torjua entistä paremmin.

Mutta mihin hybridivaikuttaminen käytännössä vaikuttaa? Mikkosen mukaan häiriöillä voi olla konkreettisia vaikutuksia Suomen turvallisuudelle.

– Tavoitteena voi olla vihanlietsonta eri ihmisryhmien välillä. Pyritään heikentämään kansallista yhtenäisyyttä.

Katso Mikkosen kommentit alla olevalta videolta.

Lue lisää: Sisäministeri: Uhka vakavammasta vihamielisestä kybertoiminnasta kohonnut – "Pyritään heikentämään kansallista yhtenäisyyttä"

Suomen ja laajemmin koko Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä tapahtui iso muutos sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan. Venäjä on myös ilmaissut ryhtyvänsä tarkemmin määrittelemättömiin toimenpiteisiin, mikäli Suomi tai Ruotsi liittyvät Natoon.

Lue myös: Tutkija: Venäjä voi iskeä sotilaallisesti, jos Suomi hakee Natoon – "En näe, että mikään asettaisi Suomea polvilleen"

Tekeekö Suomi Nato-täyskäännöksen pelon ohjaamana? Tutkija kommentoi

Selonteossa 50 sivua

Eduskunnalle annettava ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta käsittelee Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä muuttuneen tilanteen taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.

Selonteko ei ota suoraa kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei. Se ei sisällä johtopäätöksiä eikä siinä esitetä uusia turvallisuuspoliittisia linjauksia.

Eduskunta käy lähetekeskustelun pääsiäisen jälkeen

Eduskunnan on määrä käydä selonteosta lähetekeskustelu pääsiäispyhien jälkeen keskiviikkona. Eduskunnan sivujen mukaan samassa täysistunnossa on tarkoitus käydä myös kolmea kansalaisaloitetta koskeva lähetekeskustelu.

Näistä kaksi liittyy Nato-jäsenyyteen ja kolmas jalkaväkimiinakiellosta irtautumiseen.

Lähetekeskustelun jälkeen selonteko etenee valiokuntakäsittelyyn. Puhemies Matti Vanhanen (kesk.) kertoi aiemmin STT:lle, että vastuuvaliokuntana toimii ulkoasiainvaliokunta, joka tekee asiasta mietinnön. Lausuntoja antavat ulkoasiainvaliokunnalle muut valiokunnat.

Selonteon käsittely kestänee joitakin viikkoja

Mietinnön valmistumisen jälkeen asia siirtyy takaisin suureen saliin eli uuteen täysistuntoon, joka keskustelun lopuksi hyväksyy eduskunnan selontekoa koskevan kannanoton. Jos kannanoton sisällöksi tehdään mietinnöstä poikkeava kannatettu esitys, kansanedustajat äänestävät siitä. Kannanotto lähetetään valtioneuvostolle tiedoksi eduskunnan kirjelmänä.

Vanhanen arvioi aiemmin STT:lle, että eduskunta käsittelee selontekoa joitakin viikkoja.

Puhemiesneuvosto on asettanut selonteon eduskuntakäsittelyn ajaksi koordinaatioryhmän varmistamaan eri toimijoiden välistä tiedonkulkua. Sen jäseninä ovat kaikkien eduskuntaan valittujen puolueiden puheenjohtajat ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Ryhmää johtaa Vanhanen.

Varsinaisen päätöksen tekee valtionjohto

Varsinaisen päätöksen Natoon hakeutumisesta tekee valtionjohto. Nato-päätös voidaan tehdä nopeastikin, eikä se ole sidottu eduskunnan prosessiin. Nato-käsittelyn osalta ei ole mitään täsmällistä, muodollista mallia.

–  Selvää on, että jos Suomi haluaa hakea kansainvälisen järjestön jäseneksi, hallituksen pitää tehdä siitä esitys, ja ennen hallituksen päätöstä, se käsitellään presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa (TP-Utva), Vanhanen sanoi aiemmin STT:lle.

Eduskunnalle on valmius laatia vielä uusi selonteko tai tiedonanto. Hallitus antaisi siinä täsmällisen linjauksen Nato-jäsenyydestä.

– Itse pitäisin todennäköisimpänä muotona selontekoa, josta sitten lopuksi äänestetään eduskunnassa, jos on poikkeavia ehdotuksia, Vanhanen sanoi.

Natossa oma prosessi

Jos Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, siitä alkaisi monipolvinen prosessi. Sen kulkua avasi aiemmin STT:lle oikeuspäällikkö Kaija Suvanto ulkoministeriön oikeuspalvelusta.

Ensin käytäisiin liittymiskeskustelut. Suomen valmiutta jäsenehdokkaana arvioitaisiin Naton neuvostossa.

Liittymiskeskustelujen jälkeen Suomi vastaisi aiekirjeellä, jolla se vahvistaisi olevansa valmis sitoumuksiin, jotka neuvottelujen aikana on selvitetty. Nato vastaisi kirjeeseen, minkä jälkeen katsottaisiin, että neuvottelut ovat päättyneet.

Suomen liittymispöytäkirja valmisteltaisiin, ja sen allekirjoittaisi Naton 30 jäsenvaltiota Naton neuvostossa. Sen jälkeen Nato-maiden pitäisi hyväksyä Suomen liittymispöytäkirja kansallisten menettelyjensä mukaisesti.

Tämän jälkeen pallo siirtyisi jälleen Suomeen. Valtioneuvosto antaisi hallituksen esityksen eduskunnalle. Se olisi käytännössä Pohjois-Atlantin sopimus, jonka liitteenä on Suomen liittymispöytäkirja. Lopulta presidentti päättäisi, että Suomi liittyy Natoon. Sopimus saatettaisiin lailla ja asetuksella Suomessa voimaan.