Suomalaisten neljäsluokkalaisten luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen heikentyi selvästi vuosien 2011 ja 2015 välillä. Tämä käy ilmi kansainvälisen matematiikan ja luonnontieteiden osaamista arvioivan TIMSS-tutkimuksen tuloksista, jotka julkistettiin tiistaina.
Vuonna 2011 luonnontieteiden osaamisen kansallinen keskiarvo oli Suomessa 570 pistettä, mutta viime vuoden arvioinnissa enää 554 pistettä. Pudotus matematiikassa oli hieman loivempi, 545 pisteestä 535 pisteeseen.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen neljäsluokkalaiset sijoittuivat luonnontieteissä nyt jaetulle viidennelle sijalle ja matematiikassa jaetulle 13. sijalle, kerrotaan Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tiedotteessa. Edellisessä tutkimuksessa Suomen neljäsluokkalaiset olivat luonnontieteissä sijalla kolme ja matematiikassa sijalla kahdeksan.
Sitruunahappoa ja ruokasoodaliuosta tiedetyöpajassa Hietakummun ala-asteella Helsingissä 14. huhtikuuta 2016. Koululla esiteltiin elämyksellistä ja ilmiöpohjaista luonnontiedeopetusta.
Vuoden 2011 tutkimuksen kärkimaista Suomi oli ainoa, jonka tulokset heikkenivät neljän vuoden aikana.
– Huolimatta tulosten heikentymisestä suomalaislasten tiedolliset ja taidolliset oppimistulokset ovat kansainvälisessä vertailussa varsin hyvät, arvioivat tutkimuksen koordinaattori Jouni Vettenranta ja tutkija Jenna Hiltunen Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.
Etenkin poikien tulokset heikentyneet
Suomessa etenkin poikien tulokset ovat heikentyneet vuodesta 2011. Vuoden 2011 tutkimuksessa pojat olivat hieman tyttöjä parempia matematiikassa. Luonnontieteissä sukupuolten välillä ei ollut tuolloin juurikaan eroa.
Nyt tytöt olivat selvästi parempia kaikilla tutkituilla matematiikan ja luonnontieteiden osa-alueilla. Poikien tulokset heikentyivät vuosien 2011 ja 2015 välillä matematiikassa 18 pistettä ja luonnontieteissä 22. Tytöillä pudotus luonnontieteissä oli kymmenen ja matematiikassa vain kaksi pistettä.
– On huolestuttavaa, että sukupuolten väliset erot ovat havaittavissa jo näin varhaisessa vaiheessa koulupolulla. Peruskoulun opetussuunnitelmassa korostettu koulun merkitys sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjänä ei näytä toteutuvan, Vettenranta ja Hiltunen arvioivat.
Asenteissa parantamista
Osa neljännellä luokalla näkyvien osaamiserojen syistä juontuu aikaan ennen koulunkäynnin alkua. Suoriutumisen taustalla vaikuttavat varhaiset perustaidot ja niihin kotiolot.
– Tätä epätasa-arvoista lähtötilannetta kouluissamme ei kokonaan kyetä tasoittamaan, Vettenranta sanoo.
Parannettavaa nähtiin myös asenteissa. Suomalaislapset muun muassa pitävät kaikkien muiden maiden lapsia vähemmän luonnontieteistä. Matematiikastakin vähemmän pitäviä oppilaita oli vain kolmessa maassa.
Singapore tilastojen ykkönen
Parhaiten sekä matematiikassa että luonnontieteissä sijoittui Singapore. Luonnontieteissä Singaporen neljäsluokkalaisten kansallinen keskiarvo oli 590 ja matematiikassa 618. Pisteen päähän jäi Etelä-Korea.
Suomea paremmin sijoittuivat myös Japani ja Venäjä. Viidennen sijan Suomen kanssa jakoivat Hongkong, Taiwan ja Kazakstan. OECD-maista Suomi sijoittui toiseksi Japanin jälkeen.
Matematiikan puolella kymmenen parhaan maan joukossa oli viisi Aasian maata tai aluetta. Lisäksi Suomea paremmin sijoittuivat muun muassa Yhdysvallat ja Tanska. Tutkimukseen osallistuneista OECD-maista Suomi oli kahdeksantena matematiikassa.
Neljännen vuosiluokan tutkimukseen osallistui liki 50 maata.
3:02
