Lähes joka toinen nuori kertoo tulleensa loukatuksi verkossa. Tämä selviää vakuutuspalveluyhtiö mySafetyn teettämästä yli tuhannen vastaajan kokoisesta kyselytutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan mukaan nettikiusaaminen on yleistynyt ja raaistunut. Onko mielipiteen kertominen ja seksuaalisen suuntautumisen ilmaiseminen netissä enää vapaata? Asiantuntija vastaa MTV Uutisten esittämiin kysymyksiin.
– Noin 40 prosenttia suomalaisista kokee, että nettikiusaaminen on raaistunut entisestään. Viime vuoteen verrattuna luku on noussut peräti kymmenen prosenttia, kertoo mySafetyn asiakkuus- ja markkinointijohtaja Johanna Abgottspon.
Lue myös: Koko peruskouluajan jatkunut koulukiusaaminen jätti jäljet kirjailija Antti Rönkään: "Selitin itselleni tarinaa siitä, että muut varmaan vihaavat minua enkä kelpaa"
Huolestuttavin tilanne on 10–17-vuotiaiden keskuudessa.
– Tässä ikäryhmässä lähes joka toinen kertoo tulleensa loukatuksi verkossa. Viime vuonna vastaava luku oli vielä alle joka kolmas.
Korona saattaa olla tässäkin osasyyllinen.
– Koronan aikana ihmisillä on ajankäyttö lisääntynyt entisestään netin puolella eli tartutaan pieniinkin asioihin, joista toisia mollataan ja kiusataan, kertoo Abgottspon.
Mutta mikä sitten altistaa kiusaamiselle?
– Yksi syy varmasti voisi olla se, että on joutunut itse kiusatuksi. Tutkimuksesta selviää, että osa kiusatuista on myös itse kiusannut toisia.
"Olemme kasvattamassa selvästi paksumpaa nahkaa itsellemme ja ehkäpä lapsillemme"
Kyselytutkimuksen mukaan yhä useampi yrittää olla reagoimatta loukkaaviin kommentteihin netissä.
– Lähes joka toinen vastaajista kertoi, että oli välittämättä nettikiusaamisesta. Luvussa on peräti seitsemän prosentin kasvu viime vuoteen verrattuna. Huolestuttavaa on myös se, että yhä harvempi loukatuista ryhtyi konkreettisiin toimenpiteisiin, sanoo Abgottspon.
– Se on huolestuttavaa ja aiheuttaa sen, että me olemme kasvattamassa selvästi paksumpaa nahkaa itsellemme ja ehkäpä myös lapsillemme.
Mihin se paksumpi nahka johtaa?
– Se johtaa siihen, että nettikiustaamisesta tulee entistä raaempaa ja meidän uudet sukupolvet oppivat elämään maailmassa, jossa nettikiusaaminen on sallittua. Eli seksuaalisen suuntautumisen ja mielipiteen ilmaiseminen netissä ei ole enää vapaata. Se johtaa siihen, että netistä tulee entistä hurjempi ja turvattomampi meidän lapsille ja nuorille.
"Mielestäni on todella surullista, että apua ei haeta tai ei uskota, että apua on saatavilla"
Suhtaudutaanko tähän asiaan tarpeeksi vakavasti?
– Ei varmasti suhtauduta. Kyllä meillä on paljon tehtävää ja meidän pitäisi saada nollatoleranssi nettikiusaamiselle.
Viime vuonna 45 prosenttia nettikiusatuista kertoi loukkaantuneensa, mutta jättäneensä ryhtymättä konkreettisiin toimenpiteisiin kiusaamisen lopettamiseksi. Vastaava luku nyt julkaistussa tutkimuksessa oli 41 prosenttia.
– Mielestäni on todella surullista, että apua ei haeta tai ei uskota, että apua on saatavilla.
7:07
Katso myös video: Miten hakea apua netissä tapahtuvaan kiusaamiseen?
Nettikiusatuksi tullaan erityisesti mielipiteen vuoksi
Nettikiusatuista 54 prosenttia kertoo tulleensa loukatuksi mielipiteittensä vuoksi. Toiseksi yleisin syy on ulkonäkö (29%). Raaistumisen syiksi suomalaiset nimesivät muun muassa mahdollisuuden kommentoida asioita anonyymisti, sen että toista ihmistä, hänen ilmeitään ja reaktioitaan ei näe, lisääntyneen sosiaalisen median käytön ja kanavien määrän kasvun.
Eniten kiusaamista esiintyi viime vuoden tapaan Facebookissa, jossa peräti 45 prosenttia nettikiusaamista kokeneista oli tullut loukatuksi.
Muita kanavia, jossa nettikiusaamista esiintyi säännöllisesti, oli WhatsApp (19 %), erilaiset keskustelufoorumit (19 %), Snapchat (13 %), sähköposti (12 %) Instagram (11 %), nettipelit (11 %) ja Tiktok (8 %).
Vastaajien kuvailemana nettikiusaaminen satutti ja aiheutti häpeän ja yksinäisyyden tunnetta sekä herätti suuttuneisuutta, turhautuneisuutta ja jopa koston halua. Joka kymmenes (10 %) kiusattu mainitsi kiusaamisen masentavan heitä, mikä on 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna.
Kiusaamista pidetään nolona
Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että kiusaaminen on noloa (92 %). Moni on sitä mieltä, että nettikiusaajat tulisi asettaa vastuuseen teoistaan (75 %).
– Pahimmillaan kiusaaminen johtaa masennukseen ja hurjiinkin tekoikin. Syvää masennustakin osa tutkimukseen vastanneista on kokenut.
– Ammattiapua omaan jaksamiseen nettikiusaamisen takia joutui hakemaan kolme prosenttia loukkaavia kommentteja netissä kohdanneista. Näistä valtaosa oli alle 18-vuotiaita nuoria, Abgottspon kertoo.
Huoli yleistä erityisesti lapsiperheissä
Nettikiusaaminen huolettaa suomalaisia. Lähes puolet (45 %) vastaajista oli huolissaan siitä, että he tai heidän perheenjäsenensä joutuvat nettikiusaamisen kohteeksi.
Luku oli edellisvuotta selkeästi korkeampi (2020: 31 %), ja se korostui lisäksi lapsiperheissä, joissa selkeästi yli puolet (57 %) oli huolissaan perheenjäsentensä puolesta.
Asiantuntija muistuttaa, että kiusaamiseen pitää aina puuttua. Joillakin usko apuun kuitenkin horjuu.
– Apua ei välttämättä ei haeta ja toinen ongelma on se, että ei uskota siihen, että apua on saatavilla. Tarvitsemme tukitahot näkyvämmäksi ihmisten tueksi, jotta apua löytyy silloin, kun kiusatuksi joutuu.
Vanhemmilla tärkeä rooli ja vastuu
Abgottsponilla itsellään on läheisiä kokemuksia kiusaamisen uhriksi joutumisesta.
– Kyllä jo ensimmäisen luokan oppilaat osaavat taidon, jolla jätetään lapsia ulkopuolelle. Eli tehdään erilaisia whatsApp -ryhmiä, joissa systemaattisesti jätetään luokan oppilaista yksi tai kaksi ulkopuolelle. Se on vastaava tilanne, joka voi olla välitunnilla, kun jätetään lapsi yksinään seisomaan nurkkaan.
Asia saatiin selviteltyä kuntoon koulun ja vanhempien välisen yhteistyön turvin.
– Kyllä meidän vanhempien pitää käyttää vastuuta siitä, millaiset opit jälkikasvumme saavat.
Katso video: Lapset ja nuoret kertovat nettikiusaamisesta7:30
