MTV Urheilu kertoi Sebastian Revon ja Tapparan (Tamhockey Oy) välisestä kiistasta, joka koskee Revon lomakorvauksia. Oikeusprosessi osuu arkaan ajankohtaan, koska menossa ovat SM-liigan ja pelaajayhdistyksen sopimusneuvottelut.
Suomen Jääkiekkoilijat ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Saarela on puinut asiaa jo puolentoista vuoden ajan Revon, hänen agenttinsa Tomi Haulan ja SM-liigan kanssa.
Repo teki kesällä 2017 NHL-sopimuksen, ja hän lähti tavoittelemaan paikkaa Florida Panthersin organisaatiosta. Saarelan mukaan käytäntönä on ollut, että jos pelaaja saa palkkaa seurasta toukokuusta lähtien ja lähtee NHL:ään, pelaaja on palauttanut kesän palkat seuralle.
– Revon tilanteessa Tappara otti hänet takaisin, kun NHL-paikkaa ei tullut. Olisi väärin, jos Repo joutuisi palauttamaan alkukauden palkat Tapparalle. Hän on kuitenkin tehnyt töitä Tapparan hyväksi, Saarela sanoi.
Tappara uhkasi jäädyttää Revon syyskauden palkat korvauksena, mutta jatkoi palkkojen maksamista, kun Repo kieltäytyi saapumasta harjoituksiin.
Saarela sanoo, ettei NHL-sopimuksesta saatavaa allekirjoituspalkkiota voi sekoittaa tähän tapaukseen.
– Allekirjoituspalkkio ja toisaalta Tapparan kasvattajakorvaus ovat täysin erillisiä asioita. Jos on tehnyt töitä jollekin, siitä pitää saada korvaus.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Sebastian Repo sai Tapparassa tulosta aikaan jäällä, mutta aika Tampereella jätti pahat arvet.
Loma-ajan palkka ja lomakorvaus eri asioita
Saarela muistuttaa, että loma-ajan palkka ja lomakorvaus ovat eri asioita.
Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Lomakorvaus puolestaan tarkoittaa loppupalkan yhteydessä työntekijälle on maksettavaa lomakorvausta niiltä päiviltä, joilta hän ei ole työsuhteen päättymiseen mennessä saanut lomaa tai lomakorvausta.
Repo ja hänen asiamiehensä hakevat lomakorvausta ajoilta, joilta hän ei pystynyt pitämään lomaa.
– Olemme rehtejä loma-ajan palkan suhteen. Käytäntö on ollut, että loma-ajan palkka sisältyy palkkaliitteessä määriteltyyn sopimuskorvaukseen. Lomakorvaukseen en ota kantaa, Saarela sanoo.
SM-liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi ei ota itse tapaukseen sinänsä kantaa, mutta puhuu asiasta yleisellä tasolla.
– Olen ollut yli 15 vuotta tekemässä sopimuksia pelaajana ja seurajohtajana. Nyt tulee ensimmäistä kertaa, että joku kyseenalaistaa, etteivätkö lomakorvaukset sisältyisi palkkaan, Kallioniemi sanoi.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
SM-liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi ei ole törmännyt tapauksiin, jossa pelaaja olisi vaatinut erikseen lomakorvauksia.
Voisiko rahoja hakea takautuvasti?
Loma-ajan palkasta on sovittu SM-liigan ja pelaajayhdistyksen allekirjoituspöytäkirjassa. Sen mukaan loma-ajan palkka sisältyy perussopimukseen.
– Jos seura ja pelaaja ovat sopineet palkkaliitteessä jotain muuta, siitä emme pelaajayhdistyksessä tiedä mitään. Meitä velvoittavat vain yleissopimus ja pelaajasopimus, joihin ei voi lisätä pelaajan asemaa heikentäviä muutoksia.
Saarela muistuttaa, että loma-ajan palkan osuus kannattaisi erotella tilinauhassa. Eli jos pelaajan kuvitteellinen palkka on 10 000 euroa kuukaudessa, siitä pitäisi erotella loma-ajan palkan osuus 1000 euroa.
– Laitoin 6–7 vuotta sitten SM-liigan kautta seuroille viestin, että edellyttäkää lomapalkan osuuden merkitsemistä. Jossain vaiheessa vain HIFK oli hoitanut asiansa näin. En tiedä onko ohjetta noudatettu, koska en katso meidän tehtäväksi kyseessä olevien asioiden tarkistamista.
Loma-ajan palkkoja voi hakea kaksi vuotta takautuvasti. Saarela pitää ajatusta perimisestä jälkikäteen mahdottomana.
– Se voisi johtaa noin kymmenen prosentin lisämaksuun per seura.
Yleissopimuksen neuvottelut menossa
Revon tapausta puidaan Pirkanmaan käräjäoikeudessa helmikuussa 2020. Tapaus osuu herkkään aikaan, sillä SM-liiga ja pelaajayhdistys käyvät neuvotteluja uudesta yleissopimuksesta.
Voiko Revon tapaus hankaloittaa neuvotteluita?
– Riippuu päätöksestä. Olemme sopineet Kallioniemen kanssa, että jos on aihetta, teemme sopimukseen siihen liittyvät täsmennukset.
– SM-liigan kanssa tämä pitää huomioida ennakkotapauksena ja katsoa, ettei kiistoja enää tämän jälkeen käydä.