Nigerissä sotilasjuntan vallankaappauksen ennakoidaan iskevän taloudellisesti kovaa jo ennestään maailman köyhimpiin lukeutuvaan valtioon.
Heinäkuun lopulla sotilasjoukko ilmoitti kaapanneensa vallan Nigerin demokraattisesti valitulta presidentiltä Mohamed Bazoumilta, minkä jälkeen useat maat ja kansainväliset järjestöt ovat ilmoittaneet keskeyttävänsä avustusten maksamisen Nigerille.
Nigerissä puolet maan yli 26 miljoonasta ihmisestä elää köyhyysrajan alapuolella eli alle 2,15 dollarilla päivässä. Maassa on sitkeää pulaa ruoasta, ja se on usein maailman peränpitäjä YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna.
Niger sai vuonna 2021 kansainvälistä apua 1,8 miljardia dollaria eli noin 1,65 miljardia euroa, ilmenee taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n luvuista. Länsi-Afrikan alueella enemmän taloudellista apua sai ainoastaan naapurimaa Nigeria, jonka väkiluku on lähes kymmenkertainen Nigeriin verrattuna.
Lue myös: Nigerin presidentin oma vartiosto telkesi hallitsijansa presidentinpalatsiin – maan armeijalta uhkavaatimus
EU:n mukaan vain hieman yli 60 prosenttia Nigerin vuosibudjetista on valtion itsensä rahoittamaa.
Myös esimerkiksi Maailmanpankki on lukeutunut Nigerin pitkäaikaisiin tukijoihin, ja sen varoilla on tuettu muun muassa lukuisia infrastuktuurihankkeita, maataloutta ja terveydenhuoltoa.
Avustukset jäädytettiin nopeasti
Vallankaappauksen myötä Nigerin rahahanat ovat nopeasti tyrehtyneet. Länsi-Afrikan talousjärjestö Ecowas ilmoitti jo vallankaappausta seuranneina päivinä keskeyttävänsä muun muassa kaupalliset ja taloudelliset toimet yhteisön muiden jäsenmaiden ja Nigerin välillä sekä jäädyttävänsä Nigerin varat alueen keskus- ja kaupallisissa pankeissa.
Lue myös: Prigozhin juhlii Nigerin vallankaappausta ja tarjoaa Wagner-ryhmän apua
Euroopassa myös esimerkiksi suuret tukijamaat Saksa, Ranska ja Britannia ovat ilmoittaneet kehitysavun keskeyttämisestä Nigeriin kriittistä humanitaarista apua lukuun ottamatta.
Euroopan unioni ilmoitti niin ikään, että se keskeyttää välittömästi avustuksensa ja turvallisuusyhteistyönsä maassa. EU:n nelivuotisen apupaketin suuruus Nigerille oli 2,3 miljardia euroa.
Myös Maailmanpankki on ilmoittanut, ettei se toistaiseksi jatka Nigerin avustamista joitakin yksityisen sektorin kumppanuusohjelmia lukuun ottamatta.
Merkittävistä tukijamaista Yhdysvallat ei ole ykskantaan kertonut, mitä Nigerille tälle vuodelle kaavailluille 233 miljoonalle dollarille käy. Ulkoministeri Antony Blinken on kuitenkin antanut ymmärtää tuen olevan sidoksissa siihen, että maassa on demokraattinen hallinto.
Lue myös: Ohisalo: Kehitysapu on ase Venäjää ja Kiinaa vastaan
Öljystä helpotusta vallankaappaajille?
Jo ilmoitetut avustusten jäädytykset osuvat Nigerin talouteen raskaasti. Maan pääministeri vertasi tilannetta rituaali-itsemurhaan France 24:n haastattelussa.
– Tuesta luopuminen on kuin harakiri, pääministeri Ouhoumoudou Mahamadou sanoi ja varoitti, että vallankaappausta seuraavat talouspakotteet ovat katastrofi maan taloudelle.
Ei ole kuitenkaan päivänselvää, että rahahanat menevät kokonaan kiinni. Esimerkiksi vuonna 2021 Mali oli vastaavanlaisen kansainvälisen paheksunnan kohteena sotilasjuntan vallankaappauksen jälkeen. Tästä huolimatta osa etenkin Maailmanpankin rahoittamista tukiohjelmista on jatkunut maassa.
Vallan Nigerissä kaapannut sotilasjoukko asettanee toivonsa myös siihen, että maan on määrä saada uusi öljyputki toimintaan vuoden loppuun mennessä. Arvioiden mukaan putken myötä lisääntyvä öljyntuotanto voisi osin paikata menetettyjen avustuksien moukaroimaa lommoa bruttokansantuotteessa.