Vaikka Suomea on ylistetty kautta rantain varautumisesta ja turvallisuuden varmistamisesta, katsoo Sauli Niinistö, että parannettavaakin on.
Presidentti Sauli Niinistö luovutti keskiviikkona virallisesti raporttinsa Euroopan kriisivalmiudesta EU-komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille. EU:n turvallisuutta luotaavassa ja kehittämään pyrkivässä raportissaan presidentti Niinistö nosti erityisesti esille sitä, että turvallisuuden tulee lähteä alhaalta ylös, kansalaisista nousten.
– Jokainen suomalainen on maanpuolustaja, jos ei muuten niin korviensa välissä, Niinistö sanoi.
Tällä hän kertoo viittaavansa siihen, että ihmisten pitää olla tietoisia siitä, mitä informaatiota ottaa vastaan tai hyväksyy kritiikittä. Kyse on siis mediakritiikistä.
– Nyt on ehkä vähän merkkejä siitä, kun sosiaalisessa mediassa käväisee, että mahtavatkohan kaikki ihan muistaa sitä.
2:03
Mitä kansalaisen pitäisi ymmärtää EU:n turvallisuusraportista? Niinistöltä selvä vastaus tärkeimmästä seikasta.
Lue myös: Sauli Niinistö: Raporttini tärkein asia on, että kansalaisten on otettava vastuuta omasta turvallisuudestaan
Puhui myös eurooppalaisemmasta Natosta
Presidentti Sauli Niinistö sanoi odottavansa sitä, kuinka hänen ehdotukseensa eurooppalaisten suuremmasta roolista Natossa suhtaudutaan. Niinistö sanoi Brysselissä keskiviikkona, että eurooppalaisten täytyy olla valmiina täyttämään aukot, jotka Yhdysvaltojen toiminnan seurauksena voi syntyä Natoon.
Niinistö katsoi Venäjän presidentin Vladimir Putinin pitävän läntisiä ihmisiä heikkona kantamaan turvallisuusvastuuta. Tätä kautta Putin näkee lännen heikkona, Niinistö arvioi.
– Minä kyllä sanon, että Euroopan on näytettävä, että me emme ole heikko. Mikä on paras torjuva, ennakkoehkäisevä asia.
Raportissa Niinistö nosti esille sen mahdollisuuden, että Yhdysvallat keskittää tulevaisuudessa sotilaallisia resurssejaan nykyistä enemmän Aasian ja Tyynenmeren alueelle.
Lue myös: Niinistön raportti julki: Muistutti Putinin tylystä näkemyksestä – "Meidän täytyy muuttaa se"
Miten Naton ja EU:n velvoitteet toimivat?
Niinistö avasi suomalaismedialle myös muita kohtia, joita hän itse piti tärkeimpänä käsittelemässään teemassa.
Hänen mukaansa oleellista olisi myös pohtia sitä, kuinka Naton viides artikla ja Lissabonin sopimuksen artikla keskinäisen avunannon velvoitteesta toimivat yhteen. Molempien järjestöjen sopimusten artikloilla on varauduttu avunantoon tilanteessa, jossa jokin maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Niinistö uumoili, että Natolla saattaisi mennä aika paljon aikaa reagointiin.
– Mutta Lissabonin sopimuksen kahdenvälisyydestä johtuen toinen jäsenmaa voi viidessä minuutissa reagoida: me lähetämme apua. Ja mitä se apu on, niin se on sitten toinen asia.
Niinistö piti positiivisena, että komission puheenjohtaja von der Leyen ja Naton pääsihteeri Mark Rutte tapasivat tiistaina.
– Koska tällaiset tilanteet pitää etukäteen purkaa ja määritellä, miten silloin toimitaan. Pitäisin sitä kuitenkin ehkä eräällä tavalla merkittävänä, hän sanoi.
Ilmastonmuutos varma uhka
Niinistö otti kantaa myös siihen, miten eri uhkia arvotetaan eri puolilla Eurooppaa. Raportissa keskitytään sekä sotilas- että siviilipuolen uhkiin varautumiseen.
Niinistö sanoi, että itäisessä Euroopassa suurimpana uhkana nähdään helposti Venäjän aggressio ja läntisessä Euroopassa ilmastonmuutos.
Hänen mukaansa "sotaisia keskusteluja" on pakko käydä. Ne eivät kuitenkaan saisi peittää sitä, että ilmastonmuutos on tavallaan vaarallisempi.
– Joku Venäjän sotilaallinen käyttäytyminen – me esitämme siitä spekulaatioita. Voi olla, että pahin tapahtuu. Voi olla, että ei. Mutta ilmastonmuutos sen kun menee. Ja sen me tiedämme, että sieltä tulee huonoa.
34:21
Näin Sauli Niinistö kertoo juuri julkaistusta turvallisuusselvityksestään suomalaismedialle.
Lue myös: Niinistön valinta kriittiseen EU-tehtävään ei ole sattumaa – tästä syystä häneen luotettiin
Juttua päivitetty 30.10.2024 kello 17.51: Niinistön tiedotustilaisuudessa nostamiaan muita turvallisuusnäkökulmia.