Asiantuntijoiden mukaan presidentti Niinistön raportti on tarpeellinen herätys EU-maille, joiden varautumisen taso on kirjavaa. Niinistön oppien ottamista käyttöön uhkaa kaksi asiaa.
Presidentti Sauli Niinistö luovutti eilen EU:lle puoli vuotta laatimansa raportin, jossa ravistellaan EU-maita ja koko unionia varautumaan mannerta uhkaaviin vaaroihin.
MTV:n Huomenta Suomessa vierailleet asiantuntijat kehuvat raporttia kokonaisvaltaiseksi kuvaukseksi varautumisen merkityksestä.
– Mielestäni se on kokonaisuudessaan heräte Euroopan tasolla, jota tarvitaan, jotta Eurooppa ja EU kokonaisuutena panostaa enemmän varautumiseen. Se on kaikkien etu. Se on eurooppalaisten etu, ja se on kansallisesti Suomen etu, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.
Niinistön raportissa on julkaistu kaavakuva Euroopan Unionia ja yhteiskuntaa uhkaavista vaaroista ja miten niihin varaudutaan.
Raportissa listataan useita uhkia kyberhyökkäyksistä aseellisiin uhkiin ja ilmastonmuutoksesta huoltovarmuuteen.
Huoltovarmuuskeskuksen Känkänen painottaakin, että Niinistön raportti ei katso ainoastaan itään, Venäjän aiheuttamaan uhkaan. Hän nostaa esimerkiksi arvaamattomat luonnonilmiöt, jotka lisääntyvät ilmastonmuutoksen voimistuessa.
– Niitä nähdään nyt tällä hetkellä vaikkapa Espanjassa, jota sateet piiskaavat. Sekin on asia, johon kriisivarautuminen, yhteiskunnan varautuminen, kannattaa kohdentaa.
1:40
Yli 90 on kuollut Espanjan tulvissa.
Lue myös: Sauli Niinistö: Raporttini tärkein asia on, että kansalaisten on otettava vastuuta omasta turvallisuudestaan
Suhtautuminen raporttiin kysymysmerkki
Myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku kehuu raporttia sen perinpohjaisesta otteesta. Se on hyvää oppia monille Euroopan maille, jotka ovat tottuneet rauhallisempiin aikoihin.
– Tämä on itsessään arvo, koska varautuminen ei ole samalla tavalla käsite useimmissa EU-maissa, eikä se ole samalla tavalla tuttu asia EU-tasolla kuin mitä se meillä Suomessa on, Iso-Markku sanoo.
Iso-Markku muistuttaa, että kaikilla EU-mailla on omat tapansa varautua ja vastata uhkiin, mikä tulee näkymään suhtautumisessa Niinistön raporttiin.
Vielä ei tiedetä, miten suuren vaikutuksen Sauli Niinistön kuukausia työstämä raportti tekee EU:ssa.
Niinistön raportin vahvuus on sen laaja ote, mutta raportti on saanut kritiikkiä siitä, että siitä on vaikea löytää ydintä, johon voisi tarttua helposti. Onnistuuko se tavoitteessaan?
– Tässä otetaan hyvin erilaisia uhkia esiin, ja se antaa mahdollisuuden markkinoida raportin havaintoja mahdollisimman laajalle, Iso-Markku sanoo sen mahdollisuuksista.
Varautumistason nosto jättiläisessä nimeltä EU voi olla hidas prosessi.
– Tässä pyritään juurruttamaan ja levittämään varautumisajattelua sekä EU-tasolle että jäsenmaiden kesken.
Lue myös: Niinistön raportti julki: Muistutti Putinin tylystä näkemyksestä – "Meidän täytyy muuttaa se"
Jarruna raha
Ytimekkyyden puutteen lisäksi raportilla on toinenkin mahdollinen heikkous: raha. Kuinka paljon talousvaikeuksissa kieriskelevät EU-maat ovat valmiita satsaamaan uhkiin, jotka eivät välttämättä toteudu?
Känkänen vertaa varautumisen hintaa vakuutukseen. Mitä pahempiin vaikeuksiin varaudutaan, sitä enemmän se maksaa.
– Vakuutuksella on aina hintalappu.
Känkänen toivoo EU:n olevan se taho, joka kantaa varautumisesta koituvaa vastuuta suoraan EU-budjetista.
– On EU:n etu, että Venäjän lähialueet ovat mahdollisimman hyvin varautuneita näihin pahimpiinkin tilanteisiin, hän sanoo.
– EU:han on ollut taloudellinen yhteistyöalusta ja unioni. Nyt on aika leipoa siitä myös varautumis- ja turvallisuusunioni.