Kiinassa määrätään kymmenien miljoonien ihmisten arkea rajoittavia koronasulkuja, kun maa jatkaa tiukalla nollatoleranssilinjalla omikronin levitessä. Kiina haluaa tukahduttaa kaikki mahdolliset tartuntaryppäät heti alkuunsa, ja muutamakin löydös saattaa johtaa joukkokaranteeniin.
Viime viikolla määrättiin sulkuun pohjoinen Jilinin maakunta, jossa asukkaat eivät saa liikkua kotipiirinsä ulkopuolella ja maakunnasta poistumiseen tarvitaan poliisin lupa.
Myös yli 12 miljoonan asukkaan Shenzhenin teknologiakaupunki määrättiin sulkuun päiväkausiksi ja kaupungin joukkoliikenne pysäytettiin.
Silti koronaluvut ovat eurooppalaisittain lähes olemattomia. Kiinassa ei ole raportoitu yhtään koronavirukseen liittyvää kuolemaa yli vuoteen. Kiinalaisen Xinhua-uutistoimiston mukaan esimerkiksi sunnuntaina Manner-Kiinassa uusia tartuntoja raportoitiin lähes 2 000, kun pienessä Suomessa raportoidaan päivittäin yli 3 000 tartuntaa.
– Kansainväliseen tartuntatilanteeseen verrattuna Kiinan tartuntaluvut ovat pieniä, mutta Kiinan näkökulmasta nämä on korkeimpia lukuja sitten pandemian alun, huomautti Suomen Kiinan-suurlähetystön lehdistövirkamies Timo Sysiö STT:n puhelinhaastattelussa maanantaina.
Hongkongissa tilanne on pahempi: siellä raportoidaan päivittäin tuhansia tartuntoja.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
3:03
Katso myös: Kiinan kansalaisten valvonta kiristyy myös muuten kuin koronaepidemian tiimoilta: Nyt ennakoidaan jopa kansalaisten tulevia rikoksia.
Sulut vaikuttavat myös talouteen
Kiina on asettanut tavoitteekseen jopa 5,5 prosentin bruttokansantuotteen kasvun tälle vuodelle. Uutistoimisto Bloombergin mukaan taloustieteilijät uskovat tavoitteen olevan epärealistinen, sillä tiukat koronatoimet esimerkiksi Guangdongin ja Shanghain kaltaisissa paikoissa häiritsevät tuotantoa ja öljyn hinnannousu nostaa yritysten ja kuluttajien kustannuksia.
BBC:n mukaan sulku Shengzhenin kaupungissa saattaa vaikuttaa esimerkiksi Toyotan, Volkswagenin ja Applen toimintaan. Kaupungissa valmistetaan suuri osa maailman elektroniikasta.
Sysiön mukaan tiukoilla kansainvälisillä matkustusrajoituksilla voi olla vaikutuksia talouteen pitkällä aikavälillä. Jo muutaman vuoden ajan ulkomailta ei ole pystytty matkustamaan vapaasti Kiinaan.
Omille kansalaisille ei myönnetä passeja ja ulkomaalaisten viisumien saanti Kiinaan on hyvin rajoitettua. Esimerkiksi ulkomaiset opiskelijat saavat viisumeita Kiinaan vain poikkeustapauksissa, Sysiö kertoi.
"Tämä on uusi normaali"
Perheensä kanssa Etelä-Kiinan Dongguanissa asuva Ismo Seeve ehti käydä vierailulla Suomessa juuri ennen pandemiaa helmikuussa 2020, eikä ole sen koommin päässyt matkustamaan Kiinasta.
– Pääsisin käymään Suomessa tuoreella negatiivisella koronatestillä, mutta Kiinaan palattuani olisin karanteenissa kolme viikkoa, joista kaksi viikkoa karanteenihotellissa, hän kertoi puhelimitse Dongguanista maanantaina.
Hän ei laajassa tuttavapiirissään tunne ainuttakaan koronaan sairastunutta ihmistä, mutta korona määrittää yhä vahvasti arkea.
– Vapauduimme tänä aamuna kuuden päivän karanteenista. Kaikki toimistot ja ravintolat olivat kiinni, etteivät ihmiset tapaisi suurissa ryppäissä. Sai liikkua vapaasti vain omalla asuinalueella. Alueen porttien ulkopuolelle ei saanut mennä, hän kuvaili.
Karanteenin aikana viranomaiset testasivat Seeven ja hänen perheensä kolme kertaa.
Seeven mukaan kiinalaiset kuitenkin ovat jo tottuneet rajoituksiin.
– Tämä on uusi normaali. Harmittaa sikäli, että tahtoisin nähdä äitini, mutta nyt pitää vaan elää tämän kanssa.