Norja kiinnostaa suomalaisia muuttokohteena.
Noin 400–500 suomalaista muuttaa vuosittain Norjaan. Määrä on pysynyt pitkään ennallaan, jos ei oteta huomioon koronapandemian alkua vuonna 2020, jolloin muuttoliike pysähtyi hetkeksi lähes kokonaan.
Norjaan muutetaan selvästi vähemmän kuin Ruotsiin, jonne muuttaa vuosittain jopa 2 000 suomalaista. Norja kuitenkin kiinnostaa suomalaisia tällä hetkellä huomattavasti enemmän kuin Ruotsi, kertoo Pohjoismaiden ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelun projektipäällikkö Heli Mäkipää.
– Suomalaiset tutkivat Norjaa koskevia sivujamme paljon aktiivisemmin kuin Ruotsia koskevia sivujamme, Mäkipää sanoo.
Vaikka Norja kiinnostaa monia ajatuksen tasolla, Mäkipää uskoo Ruotsiin muuttamisen olevan suomalaisille huomattavasti matalamman kynnyksen takana. Suomalaiset opiskelevat ruotsia koulussa, joten kieli on tutumpi ja turvallisempi. Mäkipään mukaan suomalaiset eivät aina ymmärrä, että norjan kielen oppii hyvin helposti, jos osaa ruotsia.
Suomalaisilla on Ruotsissa myös enemmän sukulaisia, ja Ruotsin suurempi työmarkkinakin voi kallistaa vaa’an Ruotsin suuntaan.
Mäkipään mukaan Norjassa puolestaan monia houkuttelee parempi palkka.
– Palkkaus on Norjassa Suomea korkeammalla tasolla keskimäärin kaikilla aloilla, mutta muuttoliike korostuu erityisesti hoitajien parissa. Sairaanhoitajan kuukausipalkka on Norjassa suurin piirtein 1 000–1 500 euroa suurempi kuin Suomessa. Vaikka Norjassa on kalliimpaa asua ja elää, siellä jää selvästi enemmän rahaa käteen kaikkien kulujen jälkeen.
Mäkipää kertoo, että Norjaan lähdetään Suomesta aktiivisesti myös esimerkiksi palvelu-, varhaiskasvatus- ja esiopetusaloille. Paremman palkan lisäksi suomalaisia voivat vetää puoleensa joustavammat työehdot. Esimerkiksi osa-aikatyön tekeminen on Norjassa yleisempää ja helpompaa kuin Suomessa.
Mäkipään mukaan Norja noudattaa Euroopan unionin ulkopuolisena maana silti EU:n asetuksia sekä pohjoismaisia sopimuksia, jotka takaavat suomalaisille vapaan liikkumis- ja työnteko-oikeuden sekä sosiaaliturvan Norjassa.
Eniten muutetaan Lapista
Alle 45-vuotiaat työikäiset suomalaiset muuttavat Norjaan innokkaimmin. Norjaan muutetaan eniten Lapista, mutta myös Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa korostuvat hieman tilastoissa, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari.
– Saamenkieliset muuttavat Norjaan eniten, kun suhteutetaan väestöön. Myös ruotsinkielisillä suomalaisilla muuttoliike on suurempaa kuin suomenkielisillä, Rantakari kertoo.
Turun yliopiston dosentin ja Lapin tutkijan Helena Ruotsalan mukaan Lapista lähdetään Norjan puolelle töihin erityisesti pohjoisimmista rajakunnista Utsjoelta, Inarista ja Enontekiöltä.
Pohjois-Norjassa työskentely ei läheskään aina tarkoita muuttoa, vaan töissä käydään paljon rajan toisella puolella. Sama ilmiö näkyy Pohjois-Ruotsin suhteen.
– Erityisesti saamelaiskulttuurissa rajoihin suhtaudutaan eri tavalla kuin suomalaisessa kulttuurissa. Avio-, sukulaisuus ja ystäväsuhteet eivät tunne rajoja, ja saamelaisillahan on ylipäätään huomattavasti paremmat mahdollisuudet saada töitä omalla kielellään Norjan puolelta. Lapista pitää monesti lähteä Norjaan saadakseen saamenkielistä hoitoa tai palvelua, Ruotsala huomauttaa.
Vuosituhannen vaihteessa suurempi muuttoliike
Norjaan Suomesta muuttaminen oli valtavasti yleisempää 2000-luvun vaihteessa, kertoo Heli Mäkipää.
– Vuodesta 1997 eteenpäin kului monta vuotta niin, että Norjaan muutti vuosittain lähes 1 400 suomalaista eli lähes tuhat ihmistä enemmän kuin tällä hetkellä vuositasolla.
Mäkipää uskoo, että taustalla vaikutti vuosi 1995, jolloin Suomesta tuli osa EU:ta. Tuolloin suomalaiset mahdollisesti alkoivat tarkastella työmarkkinaa laajemminkin myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Kun moni jakoi positiivisia kokemuksiaan tuttavapiirilleen, levisi tieto siitä, että työpaikkoja on, muuttaminen onnistuu ja suomalaisetkin voivat pärjätä norjan kielellä.
– Kiinnostava kysymys on myös se, miksi muuttaminen väheni niin huomattavasti 2000-luvulla. Ehkä Suomen taloudessa alkoi mennä paremmin eikä muuttaminen ollut enää ihan niin houkuttelevaa, Mäkipää pohtii.