Yhdysvaltalainen Jessie Diggins teki urheiluhistoriaa Pekingin olympialaisissa voittamalla kaksi henkilkohtaista mitalia maastohiihdossa. Digginsin pronssi sprinttihiihdossa sai yhdysvaltalaislehden kuvailemaan hiihtäjää tavalla, jonka hän tuomitsi haitalliseksi.
Diggins hiihti ensin pronssille vapaan hiihtotavan sprinttikilpailussa ja päätti kisansa hopeamitaliin 30 kilometrin vapaan tyylin yhteislähtökisassa. Hänestä tuli Pekingissä ensimmäinen hiihdon henkilökohtaisen olympiamitalin voittanut yhdysvaltalaisnainen. Samalla Pyeongchangissa parisprintin kultaa voittaneesta Digginsistä tuli ensimmäinen useamman kuin yhden olympiamitalin voittanut yhdysvaltalaishiihtäjä.
Digginsin olympiamenestys noteerattiin tietysti myös yhdysvaltalaismediassa, eikä aina kovin tyylikkäästi. New York Timesin uutinen Digginsin historiallisesta pronssimitalista nostatti kulmakarvoja sosiaalisessa mediassa.
– Lajissa, jossa niin monilla naisilla on massiiviset hartiat ja reidet, Diggins näytti kuin keijukaiselta kilpa-asussa, eikä ole selvää, mistä hän saa voimansa. Mutta voimaa löytyy, kun hän lentää ylös mäkiä ja tulee räjähtämällä mutkiin. Alamäissä hän istuu matalalla ja halkoo ilmaa, New York Times kuvaili Digginsin olemusta uutisessaan.
LUE MYÖS: Kerttu Niskasen edellä maalissa pysäyttävä kärsimysnäytelmä – hiihtotähti tarvitsi apua
LUE MYÖS: Jessie Diggins kirjoitti blogiinsa koko maastohiihdon maailmancupin vihaavan Frida Karlssonia – "Hän otti sen raskaasti"
Lehden sanavalinnat herättivät huomiota jo kisojen aikana, mutta Diggins kommentoi asiaa vasta maanantaina Instagram-tilillään. Avoimesti syömishäiriöstään puhunut yhdysvaltalainen toivoi, että urheilu-uutisoinnissa keskityttäisiin olennaiseen.
– New York Timesin artikkeli, jossa vertailtiin minun vartaloani upeisiin naisiin ympärilläni, oli monin tavoin haitallinen. Tästä syystä haluan tehdä selväksi: Valmentajat, vanhemmat, joukkuekaverit, ystävät, älkää kommentoiko kenenkään vartaloa, muotoa tai kokoa, Diggins kirjoitti.
Diggins sanoo halunneensa ottaa asiaan kantaa, sillä hän itse olisi tarvinnut vastaavanlaisia sanoja ollessaan 18-vuotias.
– Olen pystynyt olemaan lähtöviivalla vain siksi, että olen terve, onnellinen, ja koska minulla on rakastava ja tukea antava joukkue ympärilläni, Diggins totesi.
– En ole aina pystynyt kuuntelemaan kehoani ja pitämään siitä hyvää huolta, mutta se, että olen saanut apua syömishäiriööni ja olen hyväksynyt vahvuuteni sen sijaan, että yrittäisin aina olla "täydellinen", on syy sille, että vielä kilpailen.
Diggins toivoo, että ihmiset keskittyisivät asioihin, joilla todellisuudessa on merkitystä: hyviin joukkuekavereihin, henkiseen vahvuuteen, puhtaaseen urheiluun, merkitykselliseen harjoitteluun ja sisukkaaseen kilpailemiseen.
– Sanoilla, joita kohdistamme muihin, voi olla suuri vaikutus, joko nostattava tai haitallinen. Puhukaa mieluummin ystävällisesti, oli sitten kyseessä ystävä, sinua ihaileva urheilija tai sinä itse.
Faterskier.com-sivusto pyysi New York Timesin toimittajaa kommentoimaan artikkeliaan. Toimittajan sijaan vastauksen antoi lehden viestintätiimi.
– Pyrimme urheilujournalismissamme kuvaamaan mies- ja naisurheilijoita tarkasti, tasa-arvoisesti ja reilusti. Uskomme, että joskus heidän fysiikkansa liittyy oleellisesti heidän suoritukseensa. Tässä tapauksessa kuvauksemme maastohiihtöjä Jessie Digginsin huomattavan poikkeavista fyysistä ominaisuuksista muihin hänen lajissaan kilpaileviin verrattuna oli tärkeä ja olennainen yksityiskohta, vastaus kuului.