Opettajien tietojen keräämistä ja mahdollista rekisterin perustamista selvittänyt ryhmä on päätynyt esittämään opettajarekisterin perustamista.
Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämän selvitysryhmän mukaan lasten oikeuksien toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että julkisella vallalla on käytettävissään lasten ja nuorten opetusta kuvaavia ajantasaisia tilastoja eri puolilta Suomea.
Nykyinen tiedonkeruu perustuu kolmen vuoden välein tehtävään kyselyyn, joka on selvitysryhmän mukaan riittämätön luotettavan ja ajantasaisen tilastoinnin näkökulmasta.
– Tietovaranto tukee koulutustarpeiden ennakointia, kansallista koulutuksen kehittämistä, kasvatuksen ja koulutuksen arviointia, sekä opettajakoulutuksen ja koulutuksen tutkimuksen kehittämistä, selvitysryhmä toteaa raportissa.
– Rekisteripohjaisen tiedonkeruun tarve on ilmeinen, eikä sille ole olemassa hyviä vaihtoehtoja.
Opiskelijarekisteri ehdotetaan ulotettavaksi eri oppiasteille vaiheittain. Rekisteri otettaisiin ensimmäisenä käyttöön esi- ja perusopetuksessa sekä lukioissa. Myöhemmin sen piiriin voitaisiin tuoda myös muun muassa varhaiskasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen opettajat.
Viimeisessä vaiheessa harkittaisiin rekisterin laajentamista korkeakouluihin.
"Kustannukset merkittävät"
Opettajarekisterin kehittämistyön arvioidaan kestävän noin viisi vuotta. Perustamiskustannuksien arvioidaan olevan noin kolme miljoonaa euroa, minkä lisäksi rekisterin vuosittainen ylläpito voisi ensimmäisten vuosien aikana maksaa noin 500 000 euroa.
– Opettajarekisterin kustannukset olisivat merkittävät.
– Lisäksi opettajarekisteri vaatisi opettajien tietojen keräämistä paikallistasolla, mikä aiheuttaisi lisätyötä niille tahoille, jotka tallentavat tiedot tietojärjestelmään, luonnehditaan tiedotteessa.
Selvitysryhmä huomauttaa, että rekisterin myötä voitaisiin luopua kerran kolmessa vuodessa tehtävästä kyselystä, joka kustantaa 250 000 euroa. Myös se vie opetushenkilöstön työaikaa, jonka hintalapun arvioidaan olevan niin ikään neljännesmiljoonan luokkaa.