"Nyrkkisäännön mukaan hyllyillä tulee olla neljännes tyhjää" – jos haluat viimein raivata kotisi turhasta tavarasta, toimi näin

Taiteilija Outi Liusvaara laski teokseensa yksiönsä kaikki tavarat. Niitä oli 6128. Kuulostaa paljolta!

Totuus on kuitenkin vielä karumpi, sillä tuostakin määrästä, ja teoksesta, on nyt parikymmentä vuotta.

– Rohkean arvion voi aina heittää: muutetaan Liusvaaran yksiö 144 neliön omakotitaloksi (uuden omakotitalon keskimääräinen koko vuonna 2010) ja sen pihavarastoksi, lisätään puoliso, kaksi lasta ja koira sekä otetaan vielä huomioon kulutustason nousu kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Lopputuloksena voi hyvinkin olla satatuhatta tavaraa, kuten jotkut suomalaiset ammattijärjestäjät ovat esittäneet, Ilana Aalto kirjoittaa teoksessaan Paikka kaikelle – Mistä tavaratulva syntyy ja kuinka se padotaan.

Aalto on koulutettu ammattijärjestäjä ja kulttuurihistorioitsija. Hän myös bloggaa järjestelemisestä. Aallon kirja pureutuu monelle suomalaiselle tuttuun ongelmaan: koti tursuu tavaraa, joista jokaiselle on löydettävä paikka. Samalla, kun arki pursuaa tavaraa, moni haaveilee asuntolehtien siisteistä pinnoista ja avarista tiloista.

– Kotikäynneillä ammattijärjestäjänä olen kuitenkin saanut huomata, miten kaukana todellisuus on idyllistä. Työtasoille ei ilman suurraivausta mahdu edes yksi ihminen valmistamaan ateriaa, kokonaisesta perheestä puhumattakaan. Joissakin perheissä ruokapöytä on siinä kunnossa, että ateria viedään henkilökohtaisilla tarjottimilla olohuoneeseen ja syödään sohvalla. Ruokapöydän sedimenteistä löytyy laskuja, lehtiä, hammaslääkärikutsuja, puoliksi syötyjä voileipiä, hankintoja avaamattomissa paketeissaan ja mitä tahansa käsistä laskettua likaisista astioista muovailuvahamöykkyihin, Aalto kuvailee teoksessaan.

Ja miten tuskaisan tutulta tuo kuvaus kuulostaakaan.

"Ammattijärjestäjien nyrkkisäännön mukaan hyllyillä tulee olla neljännes tyhjää"

Konmari-villityksen koskettamat suomalaisetkin tietävät, että maailma on täynnä siivousohjeita. Kodin turhista tavaroista on tullut häpeällisiä; tavaraa täytyy rakastaa, ja jos rakkautta ei ole, tavarasta täytyy hankkiutua eroon.

– Nykyiseen tavaranraivausliikkeeseen osallistuu pääasiassa naisia, ja ammattijärjestäjän puoleen kääntyvä asiakas on 95 prosentin todennäköisyydellä nainen. Naiset stressaavat tavaran määrästä ja sen synnyttämästä epäjärjestyksestä, koska heidän harteillaan painaa historiallinen vastuu kotien järjestyksestä ja siisteydestä, Aalto kirjoitta.

– Muut ja he itse mittaavat kunnollisuuttaan kotitalousihmisinä sen mukaan, ovatko keittiön tasot tyhjyyttään kiiltävät, onko pulla kotona leivottua vai pakastealtaasta ongittu ja katetaanko juhliin posliini- vai kertakäyttökupit.

Haluatko sittenkin raivata? Toimi näin!

Aalto neuvoo aloittamaan raivaamisen luokittelemalla tavarat neljään osastoon:

1. Roskat: sekajäte, metalli, biojäte, lumppukeräys vai elektroniikkaromu?

2. Lahjoitukset: Kontti, eläisuojeluyhdistys, Fida, Hope, kierrätyskeskus tai Facebookin annetaan -ryhmä.

3. Myytävät: päätä jokin summa, esimerkiksi 10 euroa, jota halvempia tavaroita et edes yritä myydä. Muista, ettei tunnearvoa voi myydä, eikä se nosta tavaran arvoa kellekään muulle kuin sinulle.

4. Muualle: muualle, kuten varastoon menevät tavarat, kuljetetaan lopuksi paikoilleen niin, ettei lajitteleminen keskeydy.

Aloita raivaaminen:

COLOURBOX

• Avaa kaappi, laatikko tai huone. Katso kotisi tavaroita avoimesti. Mitkä tavarat jäävät aina ajelehtimaan, ja minne? Kuka ne jättää? Mikä niitä estää palautumasta paikoilleen; onko niille paikkaa? 
• Älä jahkaa, vaan päätä heti, mihin aiemmista kategorioista tavara kuuluu. Muuten sama tavara vaatii pian analysointia uudelleen, Aalto varoittaa.
• Pakkaa pois menevät tavarat suljettuihin pusseihin äläkä enää avaa tai katso niitä.
• Laita usein käytetyt tavarat käden ulottuville: ne tulee säilyttää paikoissa, joihin pääsee helposti käsiksi, kuten kaapeissa, laatikoissa ja tasoilla käden ulottuvilla. Tavaraan tulee ylettyä kyykistymättä tai kiipeämättä, eikä sen eteen tai päälle laiteta mitään; jos tavara on rasiassa, kansi avataan valmiiksi.
• Tavarat, joita käytetään harvoin, laitetaan hyllyjen takaosaan, ylä- tai alahyllyille, vintille, ullakolle, kellariin tai varastoon. Nimeä laatikot ja pussit sisällyksestä kertovin lapuin.

Vai jaksaisitko muka elää näin? Kokeile!

Kokeile laittaa jokin jatkuvasti tarvittava tavara, vaikkapa hammasharja, yläkaappiin suljetussa rasiassa jonkin toisen tavaran alle. Miten monta kertaa jaksat hakea jakkaran, kiivetä sille, avata kaapinoven, nostaa pois tieltä rasian päällä olevan tavaran, avata rasian, laittaa kaikki takaisin paikoilleen odottamaan ja kiivetä alas pesemään hampaasi? Saattaa jäädä hampaat pesemättä – tai hammasharja lavuaarin reunalle.

– Lainaus teoksesta Paikka kaikelle – Mistä tavaratulva syntyy ja kuinka se padotaan

• Kerää samanlaiset tavarat yhteen.
• Anna tavaralle oma tila. Rasia tai laatikko antaa rajat sille, kuinka monta sukkaa, kynää tai pehmolelua kotiin mahtuu. Nimeä laatikot ja pussit.
• Hyllyjä ja laatikoita ei pidä tunkea täyteen: syvässä kaapissa tavaroita voi olla vain hyllyn etureunassa.

– Takarivi muuttuu nopeasti turhan tavaran hautausmaaksi. Ammattijärjestäjien nyrkkisäännön mukaan hyllyillä tulee olla neljännes tyhjää. Laatikoihin tavarat laitetaan vierekkäin tai riviin, ei päällekkäin tai pinoon. Vaatteetkin voi viikata pinojen sijasta riveihin. Rivit eivät kaatuile, kun väleistä napataan vaatteita, kunhan vaatteet on taiteltu niin, että ne pysyvät itsekseen pystyssä, Aalto vinkkaa kirjassa.

• Älä osta koreja tai laatikoita järjestämistä varten, ne vain lisäävät tavaraa! Raivauksen myötä niitä alkaa vapautua käyttöön omista kaapeistasi. 

Kun nyt olet vauhdissa, siivoa myös nämä:

Lähde: Ilana Aalto: Paikka kaikelle – Mistä tavaratulva syntyy ja kuinka se padotaan (Atena 2017)