OAJ vaatii hallitukselta koulutuslupausten lunastamista. Kesän yhdenvertaisuuskeskustelu tulee nousemaan esille myös kouluissa, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto arvioi.
Suomalainen koulutus on hälyttävässä tilassa, katsoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto. Hänen mukaansa kouluja ja oppilaitoksia vaivaa resurssipula, ja oppimisen taso on laskussa.
Opetusalan ammattijärjestön mukaan uudessa hallitusohjelmassa on koulutuksen kannalta hyviä kirjauksia, mutta myös pettymyksiä. OAJ:n mukaan hallituksen koulutuslupaukset olisi lunastettava syyskuun budjettiriihessä, ja niitä olisi lähdettävä toteuttamaan viipymättä.
Monen hallitusohjelman kirjauksen sisältö on Murron mukaan vielä auki. Kirjaukset ja tavoitteet eivät toteudu ilman riittävää rahoitusta, ja nähtäväksi jää, mitkä toteutuvat. Vielä on vaikea arvioida, mikä kaikki kouluissa muuttuu tällä hallituskaudella.
– Monen tavoitteen osalta rahoitusta ei ole turvattu, Murto sanoi STT:lle. OAJ piti keskiviikkona tiedotustilaisuuden koulutuksen ajankohtaisista teemoista.
Koulujen uusi lukuvuosi alkaa ensi viikolla.
Lue myös: Nuoret kärsivät edelleen pandemia-ajasta, sanoo THL:n ylilääkäri: "Tätä velkaa maksetaan nyt"
Ratkaisuja opetusalan resurssipulaan
Oppilaiden ja koulujen arkea varjostaa Murron mukaan resurssipula. Opetusryhmien suuret koot ja opettajapula näkyvät oppilaiden arjessa. Murron mukaan opettajien tulisi aidosti saada keskittyä työhönsä ja kohdata oppilaita, mikä on vaikeaa suurissa ryhmissä. Tärkeää olisi myös opetustilanteiden rauhoittaminen ja se, ettei opettajia kuormitettaisi ylimääräisillä hankkeilla.
– Ja ylipäänsä huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, oppilashuollon toimivuus ja moniammatillinen yhteistyö. Kyllä nämä ovat niitä, mitkä käytännön arjessa näkyvät, Murto summaa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu opettajapulan ratkaisemiseksi OAJ:n mukaan hyviä uudistuksia. Hallitus aikoo nostaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä niin, että vuosittain koulutetaan vähintään 1 400 varhaiskasvatuksen opettajaa. Kirjaus on Murron mukaan välttämätön.
– Opettajapula on hälyttävä varhaiskasvatuksessa ja sinne tarvitaan ehdottomasti lisää opettajia, mutta myös muita varhaiskasvatuksen alan ammattilaisia, Murto sanoo.
Hallitusohjelman mukaan perusopetukseen on osoitettu ensi vuodelle 50 miljoonaa euroa. Rahojen käyttökohdetta ei ole vielä osoitettu. OAJ:n toiveena on, että ne kohdistettaisiin tasa-arvorahoituksen vakiinnuttamiseen korkeammalle tasolle. Tällöin rahat voisi Murron mukaan kohdistaa opetukseen, eli opettajien rekrytointeihin, pienempiin ryhmiin ja vähimmäistuntimäärän nostoon.
Hallitusohjelma lupaa ensi vuodelle myös 5 miljoonaa euroa lisärahaa sekä ammatilliselle että lukiokoulutukselle. OAJ:n mukaan ne olisi hyvä osoittaa tukiopetukseen ja opinto-ohjaukseen, sekä ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen ja erityisopettajien antaman tuen lisäämiseen.
Yhdeksi tärkeimmistä hallitusohjelman kirjauksista Murto nostaa myös oppimisen tuen uudistuksen. Murron mukaan yhä useammalla oppilaalla on haasteita oppimisen kanssa. Oppimisen tuki tulisi saada ulottumaan varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Oppimisen tuki on Murron mukaan olennainen asia, jotta suomalaisten oppimistulokset voitaisiin saada nousuun.
OAJ toivoo, että hallituksen suunnittelemia leikkauksia, kuten kuntien indeksileikkauksia ja aikuiskoulutustuen lakkautusta, voitaisiin harkita uudelleen ja jopa perua. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen osuisi OAJ:n mukaan opetusalan resurssipulaan. Lisäksi OAJ toivoo miljoonaan euron rahoitusta opettajarekisterin perustamisen jatkamiseksi.
Lue myös: Minkä ikäisenä lapsen on hyvä aloittaa varhaiskasvatuksessa? – Tätä mieltä asiasta ollaan leikkipuistossa: "Riippuu perheen tilanteesta"
Yhdenvertaisuudesta käytävä keskustelua
OAJ:n Katarina Murto kertoo seuranneensa Suomen poliittisten päättäjien ympärillä käytyä yhdenvertaisuuskeskustelua hyvin huolestuneena.
– Vahva oma viestini on nyt aikuisille ja erityisesti poliittisille päättäjille, että heidän sanoillaan ja teoillaan on merkitystä sille, minkälaisen esimerkin he antavat nuorille tässä yhteiskunnassa.
Murto uskoo, että kesän aikana käyty rasismikeskustelu nousee kouluissa esiin tavalla tai toisella. Murto kuitenkin peräänkuuluttaa myös yhteiskunnallista keskustelua aiheesta.
– Voi olla, että se nousee oppilaiden ja opiskelijoiden osalta esiin, ja silloin siitä on hyvä käydä keskustelua kouluissa ja oppilaitoksissa.
Murron mukaan suomalaisilla kouluilla ja opettajilla on hyvät valmiudet rasismin ja yhdenvertaisuuden käsittelyyn, sillä laki ja opetussuunnitelmat edellyttävät yhdenvertaisuuden edistämistä ja ihmisarvon kunnioittamista. Opettajia ohjaavat myös opetusalan eettiset periaatteet.
– On välttämätöntä käydä keskustelua siitä, että aidosti kunnioitetaan ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta ja monikulttuurisuutta, ja minkäänlaista rasismia ei pidä hyväksyä. Sen pitää näkyä myös käytännön teoissa, ei pelkästään sanoissa, Murto sanoo.
Murto ei osaa vielä arvioida, miten laajasti tai haastavasti kesän aikana käyty rasismikeskustelu näkyy oppilaiden ja opiskelijoiden arjessa.