Odotettu seksuaalirikoslainsäädännön uudistus saa kovaa kritiikkiä: osaa ehdotuksista pidetään uhrin asemaa heikentävinä ja jopa irvokkaina

Osa asiantuntijoista pitää esitettyä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta puutteellisena ja näkee siinä jopa uhrin asemaa heikentäviä ehdotuksia. Mietintöä kritisoidaan muun muassa siitä, ettei seksuaalirikoksen uhrin haavoittuvuutta tai tekijän valta-asemaa tunnisteta.

Paljon puhuttu uudistus raiskauspykälän muuttamisesta suostumusperusteiseksi, eli vapaaehtoisuuden puutteen varaan, on monen lausunnonantajan mielestä jäänyt torsoksi.

Esimerkiksi Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että ehdotus pitää kirjoittaa kokonaan uudelleen.

Liiton mukaan uudistus on "valovuosien päässä" Ruotsin vuoden 2018 uudistuksesta.

– Nyt esitetty raiskaussäännös ei ole puhdas suostumussäännös, vaan siihen on yhdistetty vanha pakottamissäännös. Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, ettei ehdotetulla uudistuksella tosiasiassa muuteta nykyistä oikeustilaa paremmaksi vaan otetaan tasa-arvon takapakkia.

Lue myös: Seksuaalirikoslain uudistusta koskeva mietintö julkaistaan – yhdyntä ilman toisen suostumusta luettaisiin raiskaukseksi

Myös Raiskauskriisikeskus Tukinainen kritisoi ehdotusta.

– Raiskauksen tunnusmerkistö ei muutu sillä, että pykälän alkuun lisätään sana ’vapaaehtoisuus’. Raiskausta koskevan pykälän rakentaminen on jäänyt täysin kesken, eikä se vastaa uudistuksen tavoitetta laajentaa raiskauksen määritelmä koskemaan kaikkia niitä sukupuoliyhteyden käsittäviä tekoja, joihin uhrin suostumusta ei ole tai suostumusta ei voida saada, lausunnossa sanotaan.

Syyttäjät: Tulkinnanvaraisuus voi aiheuttaa näyttöongelmia

Myös mahdolliset ongelmat rikosten toteen näyttämisessä herättävät epäilyksiä. Seksuaalirikosten erikoissyyttäjä Pia Mäenpää Itä-Suomen syyttäjäalueelta pitää raiskauksen tunnusmerkistön uudistamista tärkeänä, mutta katsoo, että kaikki esitetyt vaihtoehdot ovat tulkinnanvaraisia.

– Nämä näytölliset ongelmat heikentävät kaikkien asianosaisten oikeusturvaa oleellisesti. Rangaistavuuden ennakointi jää ehdotuksen toteutuessa tulevan oikeuskäytännön varaan.

Syyttäjälaitos huomauttaa, että mietinnöstä ei käy riittävästi ilmi, mitkä ovat ne tilanteet, joissa ihminen ei osallistu sukupuoliyhteyteen vapaaehtoisesti tai hänen antamansa suostumus ei ole pätevä. Tällä on hyvin olennainen merkitys tahallisuusarvioinnissa ja tunnusmerkistön toteutumisen kannalta.

– Konkreettisesti kysymys on esimerkiksi siitä, millainen suostuttelu ja taivuttelu on sallittua ja millaisissa olosuhteissa tehtynä tai milloin esimerkiksi tällaisten toimien tai olosuhteiden katsotaan poistaneen vapaaehtoisuuden. Tulisi harkita sitä, että vapaaehtoisuuden kriteerit säädettäisiin jollain tavalla sanallisesti ilmaistuna kirjoitetussa laissa.

"Huonontaa merkittävästi 12–15-vuotiaiden asemaa"

Lausunnonantajia huolettaa erityisesti, miten uudistus muuttaisi 12–15-vuotiaiden asemaa.

Naisjärjestöjen Keskusliiton mukaan ehdotuksessa annetaan liikaa painoarvoa lapsiuhrin omalle käyttäytymiselle.

– 12 vuotta täyttäneiden lasten asemaa ei tule heikentää lakiuudistuksessa eikä 12–15-vuotiaaseen kohdistetusta rikoksesta tule tuomita lievemmin sen vuoksi, että lapsi on itse ollut aloitteellinen, lausunnossa sanotaan.

Myös erikoissyyttäjä Mäenpää pitää ehdotusta takapakkina.

– Uudistus huonontaa merkittävästi 12–15-vuotiaiden lasten asemaa, hän sanoo lausunnossaan.

Lue myös: Suomessa vain muutama prosentti raiskauksista tapahtuu julkisella paikalla, suurin osa asunnossa

Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) huomauttaa, että sen puhelin- ja nettipalvelut vastaanottavat vuosittain jopa 200 yhteydenottoa seksuaalista väkivaltaa kokeneilta nuorilta.

– Uhrina on 14–17-vuotias nuori, joka kokee tilanteesta suurta syyllisyyttä ja häpeää ja voi äärimmäisen huonosti etenkin, jos on kokenut oman roolinsa tilanteessa jotenkin ”aktiiviseksi”.

MLL:n mukaan uhrit ovat ikään kuin seurustelusuhteessa aikuisen kanssa, mutta ovat samalla puolustuskyvyttömiä aikuisen harjoittaman kiristyksen tai syyllistämisen takia.

Insestin uhrien oikeussuojan pelätään heikkenevän

Raiskauskriisikeskus Tukinainen kritisoi ehdotusta, jonka mukaan seksuaaliseksi hyväksikäytöksi katsottaisiin tapaukset, joissa 16–17-vuotias suostuu seksiin vanhempansa tai huoltajansa kanssa.

Tukinainen pitää ehdotusta irvokkaana ja katsoo, ettei siinä ole tunnistettu tekijän valta-asemaa insestissä tai sitä muistuttavissa tilanteissa.

– Ehdotettu lainkohta osoittaa täydellistä asiantuntemuksen puutetta aikuisen valtasuhteesta lapseen, eikä lapsen suojatonta asemaa perheolosuhteissa selvästikään ymmärretä.

– On irvokasta edes mainita, että kuvatussa tilanteessa pitäisi arvioida alaikäisen uhrin vapaaehtoisuutta, kun vastapuolena hänellä on oma vanhempansa.

Tukinaisen mukaan suojaikäraja perheen sisäisessä seksuaalisessa hyväksikäytössä pitäisi pitää nykyisellään 18 vuodessa ja mainitut rikokset katsoa törkeäksi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi.

MLL huomauttaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja Lanzaroten sopimus edellyttävät, että kaikkia alle 18-vuotiaita suojellaan seksuaaliselta väkivallalta.

– Työryhmän esityksessä ei riittävällä vakavuudella suhtauduta 16–17-vuotiaiden suojeluun seksuaaliväkivallalta.

Lausunnot: Haavoittuvat uhrit unohdettu

Ehdotus saa kritiikkiä myös haavoittuvassa asemassa olevien uhrien unohtamisesta. Erityisen haavoittuvia uhreja ovat esimerkiksi lapset, vammaiset, laitoksessa olevat ihmiset, iäkkäät ja mielenterveyskuntoutujat. Tukinaisen mukaan mietinnön ehdotukset voivat jopa heikentää uhrin asemaa nykyisestä.

Lue myös: Suostumuksen puute raiskauksen tunnusmerkkinä koetaan kannattavaksi tavoitteeksi – asiantuntija seksuaalilainsäädännön uudistuksesta: "Se vahvistaa uhrien asemaa"

Monessa lausunnossa viitataan Ruotsin lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin, joissa uhrin haavoittuvuus on tunnistettu, ja ihmetellään, miksei niitä ole hyödynnetty mietinnössä.

– Raiskauspykälän perusteluihin ei ole otettu esimerkkiä myöskään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytännöstä, jossa varsin selkeästi on tuotu esiin nimenomaan haavoittuvia uhreja ja näihin tilanteisiin liittyviä erityisiä olosuhteita, Tukinaisen lausunnossa sanotaan.

Järjestön mukaan Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoa seuraava asiantuntijaryhmä on aiemmin moittinut Suomea siitä, ettei meillä ole ymmärretty tekijän valta-aseman merkitystä rikosten vakavuuteen.

– Työryhmän ehdotuksen perustella näyttääkin edelleen siltä, että Suomi ei suhtaudu vakavasti asiantuntijaryhmän moitteisiin.

Erikoissyyttäjä Mäenpää katsoo, että nykymuodossaan uudistus ei ole parantamassa kehitysvammaisten uhrien asemaa.

– Heidän kohdallaan pääsääntöisesti kyse on tilanteista, joissa he eivät ole kokonaan niin sanotusti tahdottomia, vaan tuo kyky on jossain määrin vajaa, puutteellinen ja nimenomaisesti suhteessa toiseen osapuoleen, ja sitä käytetään hyväksi.

Mäenpään mukaan esimerkiksi uhrin haavoittuvan tilan huomioiva Ruotsin malli suojelee kehitysvammaisia ihmisiä paremmin.

Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen lausuntokierros päättyi eilen.