Eduskunnan oikeusasiamies on antanut Lapin keskussairaalan kahdelle lääkärille ja kahdelle hoitajalle huomautuksen potilaan sitomisesta.
Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen antama huomautus koskee kahta päivystävää lääkäriä ja kahta sairaanhoitajaa. Sen syynä olivat lainvastaiset menettelyt ja laiminlyönnit potilaan sitomisessa ja hoidossa.
Päivystävä lääkäri oli antanut puhelimitse sairaanhoitajalle luvan potilaan sitomiseen tämän uhkaavan käytöksen vuoksi. Jääskeläinen katsoo, että päivystävän lääkärin olisi henkilökohtaisesti pitänyt tutkia potilas mahdollisimman pian tämän jälkeen. Lääkäri ei kuitenkaan ollut tutkinut potilasta koko työvuoronsa aikana.
Oikeusasiamies totesi myös, että päivystävän lääkärin olisi pitänyt arvioida potilaan sitomisen jatkotarve viimeistään ennen työvuoronsa päättymistä potilaan turvallisen hoidon varmistamiseksi.
Toinen antoi luvan sitomiseen etukäteen
Työvuoron vaihduttua toinen lääkäri tapasi potilaan vasta kun tämä oli jo irrotettu lepositeistä. Lääkäri oli kuitenkin antanut etukäteen luvan tarvittaessa sitoa potilaan.
Oikeusasiamies ei pidä etukäteen annettua lupaa lainmukaisena eikä asianmukaisena. Hänen mukaansa potilaan sitominen on poikkeuksellinen, viimesijainen ja vain lääkärin päätettävissä oleva, potilaan henkilökohtaiseen tutkimukseen perustuva toimenpide.
Oikeusasiamies arvostelee myös sitä, että potilaan sitomisesta somaattisessa terveydenhuollossa ei ole säädetty laissa.
Myös merkinnöissä puutteita
Oikeusasiamies katsoo, että Lapin keskussairaalassa laiminlyötiin myös potilasasiakirjamerkintöjen tekeminen potilaan sitomisesta ja hoidosta.
Merkintöjen tekemisestä olivat vastuussa päivystävät lääkärit ja kaksi sairaanhoitajaa.
Potilasasiakirjoihin olisi pitänyt merkitä sitomisen syy ja perustelu, sitomisen alkamis- ja päättymisajankohta, sitomisen suorittajien nimet sekä mitkä lepositeistä olivat käytössä.
Merkintöjen puutteellisuus on kuitenkin vaikeuttanut asian arviointia. Potilaan sitominen oli kestänyt mahdollisesti jopa 12 tuntia.
Puuttuvien potilasasiakirjamerkintöjen vuoksi Jääskeläisen oli muun muassa mahdotonta arvioida, oliko sitominen kestänyt pidempään, kuin potilaan sitomiseen oikeuttanut pakkotila oli jatkunut.
Oikeusasiamies pitää laiminlyöntiä vakavana.