Oikeusministeriö kertoo, miksi JSN-tuki leikataan kokonaan: Päätös tuli virkamiehiltä, ei ministeriltä

Oikeusministeriön hallinto- ja ohjausosaston yksikönpäällikkö Niina Puolusmäki vahvistaa STT:lle, että päätös Julkisen sanan neuvoston (JSN) tuen leikkaamisesta tehtiin virkamiestyönä eikä ministeriohjausta annettu.

Journalistiliitto tiedotti perjantaina, että Suomen hallitus aikoo lopettaa kokonaan tuen maksamisen JSN:lle. 

Julkisen sanan neuvosto on median itsesääntelyelin, joka arvioi hyvää journalistista tapaa ja journalismin eettisyyttä.

JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönenkommentoi leikkauksia perjantaina STT:lle. Jutusta sai virheellisen kuvan, että Hyvönen olisi kertonut päätöksiä valmistelleen virkakunnan tehneen JSN:n tuesta erilaisen esityksen kuin mihin oikeusministeri Leena Meri (ps.) päätyi. Todellisuudessa Hyvönen puhui oikeusministeriön valtionavuista kokonaisuutena.

Myös Meri on kiistänyt Ylelle, että hän olisi muuttanut virkamieskunnan esitystä JSN:n tuesta.

Valtio on maksanut JSN:n kannatusyhdistykselle Jusanekille vuosittaista tukea JSN:n toimintaan. Kuuden viime vuoden ajan valtionavun suuruus on ollut vuodessa noin 135  000 euroa, joka on kattanut noin kolmanneksen kuluista.

Lue myös: Yle: Oikeusministeri Meri kiistää JSN:n puheenjohtajan väitteen – "Sataprosenttisesti väärä tieto"

"Säästökohteita katsottiin tarkasti"

Osana hallituksen säästötoimia oikeusministeriön valtionavustuksiin on varattu 3,5 miljoonaa euroa vähemmän aiempaan kehitystasoon nähden.

Tämä asetti säästöpaineita etenkin ministeriön harkinnanvaraisiin avustuksiin, joihin JSN:n avustus lukeutuu.

–  Meillä on hyvin vähän harkinnanvaraisia avustuksia, joten jouduimme katsomaan säästökohteita tarkasti. Ja kun tehdään harkintaa, niin näistä harkinnanvaraisista kohteista joudutaan leikkaamaan, Puolusmäki sanoo.

STT kysyi häneltä, miksi JSN:n avustus päätettiin lakkauttaa kokonaan eikä vain vähentää siitä.

– Avustussäästöjen kohdentamisessa on tehty priorisointeja, joissa on otettu huomioon saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämisen ja rikoksen uhrien tukipalveluiden rahoittamisen lakisääteisyys, Puolusmäki sanoo.

Lisäksi säästöissä on huomioitu hallitusohjelman painotukset kriminaalipolitiikan uudistamisesta sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjunnasta.

– Muihin avustuksiin kohdistuu näin ollen isompia vähennyksiä, ja osa nykyisistä avustuksista lakkautetaan, Puolusmäki sanoo.

Koko tuen leikkaaminen yllätti

JSN:n Hyvönen sanoi perjantaina STT:lle, että tuen mahdollista leikkausta osattiin odottaa, mutta esitys koko tuen lakkauttamisesta oli yllätys.

Hänen mukaansa aiempia tukipäätöksiä on perusteltu muun muassa sillä, että JSN säästää oikeusministeriön hallinnonalan kuluja, kun ihmiset eivät lähde yhtä helposti käräjille.

–  Siihen nähden oli yllätys, että pannaan kerralla poikki tämä 135 000, kun se on kuitenkin pienimmästä päästä oikeusministeriön jakamia valtionapuja.

Hyvösen mukaan loput JSN:n rahoituksesta tulee neuvoston kannatusyhdistyksen Jusanekin jäsenyhdistyksiltä.

Monien kansalaisjärjestöjen avustusta leikataan

Leikkauksia kohdistuu myös lakisääteisesti rahoitettavaan toimintaan. Ensi vuoden talousarvioesityksessä valtio aikoo leikata saamelaiskäräjien itsehallintoon tarkoitetuista varoista yli puoli miljoonaa euroa.

Myös Rikosuhripäivystys (Riku) joutuu säästöjen kohteeksi. Valtiovarainministeriö on esittänyt 850 000 euron leikkausta sen saamiin valtionavustuksiin. Rikun mukaan leikkaukset vaarantavat rikosten uhrien tukipalvelut.

Lisäksi avustusrahoja leikataan myös muun muassa Ihmisoikeusliitolta ja Pakolaisneuvonnalta. Leikkauksien kohteeksi joutuivat myös lähisuhdeväkivallan uhreja tukevat Naisten linja ja Nollalinja.