Tuntuu paremmalta maata hammaslääkärin tuolissa ja olla täysin läsnä, kuin tehdä jotakin nautinnollista niin, ettemme ole tekemisessä läsnä. Mutta onko haaveilu paha asia?
Tutkimusten mukaan mielemme harhailee 46 prosenttia ajasta – huomisiin, eilisiin, päiväunelmiin. Onko haaveilu paha asia?
– Jos nautit haaveilusta, jatka kaikin mokomin haaveilua. Tiedämme haaveilusta tieteen näkökulmasta kaksi asiaa. Mitä enemmän uneksimme, sitä enemmän uneksimme. Se lähtee hallinnasta, siitä tulee aivojen oletustila, Rasmus Hougaard sanoo.
Rasmus Hougaard on harjoittanut ja opettanut mindfulnessia suuryrityksissä jo 1990-luvulla; hän on vetänyt yli 1500 kurssia aiheen tiimoilta ja on toinen Tilaa ajatella - Tehosta työtäsi mindfulnessin avulla -teoksen kirjoittajista.
Toisin sanoen siis menetämme keskittymiskykyä samalla, kun unelmoimme.
– Kun emme ole läsnä ja annamme mielemme harhailla, emme tunne oloamme yhtä hyväksi kuin silloin, kun olemme paikalla. Tutkimusten mukaan tuntuu paremmalta maata hammaslääkärin tuolissa ja olla täysin läsnä, kuin tehdä jotakin nautinnollista niin, ettemme ole tekemisessä läsnä.
Hougaardin yritys Potential Project on kouluttanut esimerkiksi Googlen, Ikean, Nokian ja American Expressin henkilöitä laadukkaampaan työntekoon.
Testi selvittää, harhaileeko mielesi!
- Aseta kello soimaan 45 sekunnin päästä.
- Keskity yhteen ajatukseen – sähköpostiin, tapaamiseen tai johonkin muuhun.
- Keskity täysin tähän yhteen asiaan äläkä mihinkään muuhun.
- Älä kiinnitä huomiota mihinkään muuhun ajatukseen, kunnes aika on kulunut.
Onnistuitko keskittymään pelkästään yhteen asiaan?
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Ohje on lainaus teoksesta Tilaa ajatella - Tehosta työtäsi mindfulnessin avulla (PS-kustannus)