Missä menee normaalin käytön ja addiktion raja? Yhä useampi meistä on riippuvainen puhelimestaan.
Muistatko vielä ajan ennen älypuhelimia? Harva nykynuori osaa tuskin edes kuvitella, miltä bussimatka ilman puhelimen selailua tuntuu. Vaikka kovin kasvu onkin jo takanapäin, älypuhelimet yleistyvät edelleen kovaa tahtia. Viimeisten neljän vuoden aikana älypuhelinten haltijoiden määrä on kasvanut lähes 45 prosenttia.
Puhelimet ovat tuoneet mukanaan myös ongelmia, joista ei vielä vuosikymmen sitten ollut tietoakaan.
– Lähes kaikilla suomalaisilla on älypuhelin, ja sen liialliseksi koettu käyttö on hyvin yleistä. Kännykkä- ja someriippuvuus ovat jo vakiintuneet arkikielen käsitteiksi, kertoo A-Klinikkasäätiön viestintäpäällikkö Aino Majava.
Älypuhelimet ovat suosittuja etenkin alle viisikymppisten keskuudessa. Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki alle 45-vuotiaat suomalaiset omistavat älypuhelimen.
Käytön vähentämisen vaikeus viestii addiktiosta
Älypuhelinten myötä myös kosketusnäytöt ovat yleistyneet nopeasti. Vielä neljä vuotta sitten joka neljännessä älypuhelimessa ei ollut kosketusnäyttöä, kun nykyisin lähes kaikki älypuhelimet on varustettu näillä koukuttavilla näytöillä.
Älypuhelinten arkipäiväistyminen näkyy myös internetin käytössä, joka aiheuttaa osaltaan riippuvuutta.
Yhä useampi käyttää puhelimiaan niin sosiaalisen median seuraamiseen kuin musiikin kuunteluunkin.
– On normaalia olla arjessaan riippuvainen netistä ja puhelimesta. Kun puhelimen käyttö aiheuttaa huolta ja haittaa eikä käytön vähentäminen onnistu, voidaan puhua haitallisesta riippuvuudesta eli addiktiosta, Majava toteaa.
Riippuvuus voi syntyä mihin tahansa tekemiseen joka tuottaa mielihyvää. Kun kyse ei ole päihderiippuvuudesta, puhutaan usein toiminnallisesta riippuvuudesta.
Puhelimen käyttäjä voi siis tulla riippuvaiseksi niin itse puhelimesta, sosiaalisesta mediasta kuin internetistäkin.
Aseta tavoite ja pyydä tukea
Puhelimen ajallisen käytön lisäksi tulisi aina tarkastella myös sitä, kuinka puhelimen- tai netinkäyttö vaikuttaa ihmissuhteisiin, työhön tai opiskeluun. Jos puhelimen käyttö aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta tai hermostuneisuutta, kannattaa käytön rajoittamista pohtia.
Jos oma puhelimen käyttö mietityttää, kannattaa ongelma sanoa ääneen ja miettiä, kuinka ongelmaa voisi ryhtyä ratkomaan.
– Oman muutostavoitteen asettaminen ja tuen hakeminen läheisiltä ovat hyviä askeleita eteenpäin. Käytännössä puhelimen voi panna toviksi kiinni tai jättää kotiin. Koukuttavia sovelluksia kannattaa poistaa kännykästä, Majava neuvoo.
Puhelimen käyttö voi aiheuttaa myös oikeita vaaratilanteita.
Jos puhelimen käyttö ei omasta tai lähipiirin mielestä ole hallinnassa, ammattilaisen neuvoa voi kysyä esimerkiksi Päihdeklinikan neuvontapalvelusta.
Päihdeklinikan sivuilta löytyy myös muun muassa Facebook- ja nettiriippuvuutta arvioivia testejä, joiden avulla omaa puhelimen käyttöään voi arvioida.
Puhelinaddiktio yleistä etenkin Aasiassa
Vaikka puhelinriippuvuus on melko uusi termi meillä Suomessa, muualla maailmaa riippuvuus on tiedostettu jo pitkään. Tämä on havaittu esimerkiksi Etelä-Koreassa, jossa nopeat internetyhteydet ja älypuhelinten yleisyys ovat saaneet aikaan addiktioiden nopean yleistymisen.
Addiktioiden vuoksi on viimeisen kymmenen vuoden aikana perustettu erilaisia yhteiskunnallisia laitoksia ja järjestöjä sekä kriisiryhmiä.
Korean suurin operaattori on lisäksi julkaissut koululaisille aiheesta opaskirjan, jonka avulla puhelinaddiktiota halutaan ehkäistä lapsuudesta lähtien.