Lapset ja nuoret itsekin huolissaan ruutuajastaan ja keskittymisvaikeuksistaan – Terapeutti-Villen kiistellystä ehdotuksesta ratkaisu?

Lasten Mehiläinen kartoitti tuoreessa kyselytutkimuksessaan 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten sekä huoltajien ajatuksia kouluikäisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Kyselyyn vastasi yhteensä 1102 lasta, nuorta ja huoltajaa. 

Otos on valtakunnallisesti edustava ja se on painotettu iän, sukupuolen ja asuinalueen (Manner-Suomi) mukaan.

Tutkimuksen tulosten mukaan jopa 58 prosenttia kouluikäisistä on huolissaan omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

Tuloksista käy ilmi, että 16 prosenttia lapsista ja nuorista on huolissaan kokemistaan keskittymisvaikeuksista. 13 prosenttia kertoi olevansa huolissaan liiallisesta puhelimen käytöstään.

Lue myös: Asiantuntija ei antaisi älypuhelinta alle 13-vuotiaalle – "Ei ole mitään syytä..."

10 prosenttia lapsista ja nuorista koki olevansa usein alakuloinen, masentunut tai muutoin pahalla mielellä.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös huoltajien huolia lapsista ja nuorista. 

Myös huoltajien huoli ruutuajasta ja lasten keskittymisvaikeudesta korostui vastauksissa.

29 prosenttia vastanneista huoltajista kertoi olevansa huolissaan lapsen tai nuoren puhelimilla tai pelatessa käytetyn ruutuajan määrästä. 14 prosenttia oli huolissaan lapsensa keskittymisvaikeuksista.

Lue myös: Suomalaistytöt viettävät puhelimella liki kuusi tuntia joka päivä: "Seuraukset ja yhteydet nuorten hyvinvointiin ovat vakavia"

Nuoren puhelimeen jopa yli 200 notifikaatiota päivässä

Lasten Mehiläisen vastuulääkäri Maarit Tarkiainen arvioi, että osa lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa huolen aiheista on ympäristön luomia.

Runsas ärsyketulva haastaa keskittymiskykyä niilläkin lapsilla, joilla ei varsinaisesti ole diagnosoitua tarkkaavaisuushäiriötä.

Joidenkin tutkimusten mukaan nuorten älypuhelimeen tulee yhden päivän aikana yli 200 notifikaatiota eli ilmoituksia uusista tapahtumista ja päivityksistä somealustoilla, peleissä ja uutiskanavilla.

– Aina, kun kännykän ruudulle ilmestyy uusi ilmoitus, se houkuttelee tarttumaan puhelimeen, koska jokainen uusi ruudulla näkyvä ilmoitus on aivoille lupaus nopeasta palkinnosta ja hyvän olon tunteesta. Se haastaa keskittymiskykyä ja varmasti myös häiritsee koulutehtävien tekemistä ja koulussa pärjäämistä.

Lue myös: Tuhannet suomalaiset katsoivat kanssani, kun Iida ryyppäsi suorassa lähetyksessä ja kumppanin olo romahti – uusi ilmiö tekee rappiosta viihdettä

Uudet ADHD-diagnoosin kriteerit kuin suora kuvaus somea käyttävästä lapsesta tai nuoresta

Tarkiaisen ja Lasten Mehiläisen psykologi Heini Järvisen mukaan esimerkiksi lasten ja nuorten ADHD-ilmaantuvuuden kasvu voi osittain selittyä sillä, että ympäristön luomat keskittymiskyvyn haasteet väärin diagnosoidaan ADHD:ksi.

– Jos katsoo uusia ADHD-diagnostisia kriteereitä, niin nehän kuvastavat suoraan normilasta, joka painaa menemään somessa ja pelien maailmoissa, Tarkiainen huomauttaa.

– Lapsen ja nuoren aivot ovat muovautuva kokonaisuus ja jos koko lapsuus ja nuoruus ollaan ympäristössä, joka ruokkii nopeatempoista tekemistä, jossa huomion kohde vaihtuu koko ajan, se vahvistaa tempoilevaa käyttäytymistä, Järvinen kertoo.

Kun lapsi altistuu kaikkiaan monille miljoonille sisältöjen toistoille lapsuutensa aikana, nostaa se todennäköisyyttä sille, että lapsen ja nuoren teot ja oleminen näyttäytyvät ulospäin siltä kuin kyseessä olisi ADHD:lle tyypillistä aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriötä.

Lue myös: Väitöstutkimus paljasti uusia riskitekijöitä ADHD:n taustalta

Olisiko somealustojen ikärajan nosto 16 vuoteen ratkaisu?

Kansanedustaja ja psykoterapeutti Ville Merinen on terapeuttiville-nimisellä Instagram-tilillään lobannut ajatusta sosiaalisen median alustojen ikärajan muuttamista 16 vuoteen osana EU-vaalikampanjaansa.

Aihe on nostattanut sosiaalisessa mediassa paljon kommentteja puolesta ja vastaan.

Jos päivitys ei näy, voit katsoa sen tästä.

Kysyimme Mehiläisen mediatilaisuudessa, mitä Lasten Mehiläisen vastuulääkäri Maarit Tarkiainen ja Lasten Mehiläisen psykologi Heini Järvinen ajattelevat Merisen ehdotuksesta.

Tarkiaisen ja Järvisen mielestä keskustelunavaukset ovat tervetulleita, mutta ikärajan nostaminen tuskin ratkaisisi sosiaalisen median aiheuttamia ongelmia.

– Voi olla, että ikärajan nostaminen ratkaisisi joitakin ongelmia, mutta sitten tulisi uusia tilalle. Sosiaalisen median takana toimivat niin isot voimat, että on vaikea uskoa, että ikärajan nostaminen menisi läpi, Tarkiainen sanoo.

Lue myös: Joka kymmenes esiteinipoika käyttää ADHD-lääkkeitä, Itä-Suomessa osuus lähentelee viidennestä

Tarkiaisen mukaan toimivampi ratkaisu olisi alustojen sisäänrakennetut käyttöaikarajoitukset, joilla pystyisi rajoittamaan sekä somen käyttöä ainoastaan tiettyyn vuorokauden aikaan sekä kokonaiskäyttöaikaa.

– Siihen tarvitsisimme teknologiajätit mukaan, eikä se tietenkään sulkisi pois somessa tapahtuvia ilmiöitä, joihin nuoret törmäävät, kuten kiusaamista.

Järvinen ja Tarkiainen muistuttavat, että sosiaalinen media ja älylaitteet mahdollistavat nuorille myös yhteydenpidon kauempana asuviin ystäviin ja nopeaan tiedonhakuun esimerkiksi opinnoissa.

Sekä lääkärin että psykologin mukaan ajatukseen lapsen ja nuoren salaisuuksien vaalimisesta ja yksityisyydestä ei pidä kuitenkaan takertua liikaa älypuhelimen käytön suhteen, vaan vanhemman pitää olla perillä siitä, millaisia aktiviteetteja ruutuaikaan sisältyy.

– Yhteisistä pelisäännöistä tulisi sopia. Somessa voi tapahtua mitä tahansa ja sitten nuoret ratkaisevat tapahtumia siellä keskenään, Järvinen muistuttaa.

Lue myös: Vanhempi, tätä kaikkea 12-vuotias lapsesi näkee somessa – kasvatusgurun mielestä kännyköitä on kohta "pakko rajoittaa"

Lapset ovat somessa kuin autoissa ennen 1980-lukua – ilman turvavöitä

Tarkiaisen mukaan nykyajan lasten ja nuorten vapaata älylaitteiden ja sosiaalisen median käyttöä voisi verrata autoiluun ennen 80-luvulla säädettyä lakia turvavyön käytöstä.

– Lapsia ja nuoria pitäisi pystyä suojelemaan paremmin. Tänä päivänä meistä vanhemmista tuntuu aivan käsittämättömältä, että ottaisimme lapsemme auton kyytiin ilman turvavyötä tai -istuinta, mutta niin tehtiin vielä ennen 80-lukua.

– Kun nykyajan lapsista tulee aikanaan vanhempia, he pitävät luultavasti käsittämättömän sitä, miksi sallimme sen, että sallimme niin paljon ruutuaikaa ja kännyköiden käyttöä heille.

Lue myös: Selvityksen pysäyttävä tulos: Kolme neljästä yläkoulun opettajasta havaitsee päivittäin digipelaamisen haittoja

Siinä missä turvavyölaki oli helppo aikoinaan säätää, on kännyköiden käyttöä rajoittavia lakeja haastavampi lähteä säätämään.

– Mitä säätäisimme, kun me aikuiset itsekin ajamme ilman turvatöitä niin sanotusti, Tarkiainen sanoo.

– Minä uskon tutkittuun tietoon ja ilmeisesti meiltä puutuu vielä tarpeeksi vahva tutkimusnäyttö ruutuajan seurauksista lapsille ja nuorille. Kun sitä on enemmän, on vahvemmat perusteet lähteä ajamaan lakeja ja säädöksiä, Järvinen sanoo.

Lue myös:Asiantuntijan mukaan sisältö, jota suomalaislapset näkevät sosiaalisessa mediassa, ei sovi edes iltauutisiin

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!