Kasvonsuojainten kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti, kun terveydenhuollon lisäksi myös yksityiset henkilöt ovat alkaneet ostaa niitä suojautuakseen koronavirukselta paremmin. MTV Uutiset otti selvää, minkälainen kasvonsuojain on paras mihinkin tilanteeseen.
Tämä artikkeli on ensimmäisen kerran julkaistu huhtikuussa 2020. Julkaisemme artikkelin uudestaan nyt, kun maskisuositusta pohditaan jälleen Suomessa.
Tässä jutussa on listattuna yleisimmät kasvonsuojaimet. Jutussa on hyödynnetty HUSin hygieniahoitaja Tarja Kuutamon ja infektiolääkäri Veli-Jukka Anttilan kommentteja sekä THL:n ja Työterveyslaitoksen tietoja.
Kirurgiset suu-nenäsuojaimet
Sairaaloissa käytetään kirurgisia suu-nenäsuojaimia suojaamaan henkilökunnan kasvoja esimerkiksi pisaroilta potilaan yskiessä. Suu-nenäsuojainta käytetään myös leikkauksen aikana suojaamaan potilasta.
Kirurgisia suu-nenäsuojaimia on useita erilaisia. Käyttöperiaatteet ovat kuitenkin samat, sillä suojainten tarkoitus on suojata roiskeilta ja pisaroilta. THL:n mukaan suojaimet eivät suojaa käyttäjäänsä ilmateitse tarttuvilta taudeilta.
Kirurgiset suu-nenäsuojaimet on luokiteltu terveydenhuollon käyttöön.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kirurginen suu-nenäsuojain. Kuva: Erja Mäkelä, Työterveyslaitos
Hengityksensuojaimet
Hengityksensuojaimet on tarkoitettu tilanteeseen, jossa ollaan lähellä ihmistä, joka sairastaa ilmateitse tarttuvaa tautia. Tällaisia tauteja ovat esimerkiksi tuberkuloosi ja tuhkarokko.
HUSin mukaan hengityksensuojainta käytetään myös tilanteissa, joissa tehdään esimerkiksi toimenpiteitä hengitysteihin.
THL muistuttaa, että hengityksensuojaimen tulee olla oikeanlainen ja vaatimukset täyttävä. Hengityksensuojaimet jaetaan suojaustehokkuutensa mukaan eri luokkiin. Näitä luokkia ovat muun muassa FFP1, FFP2 ja FFP3.
Luokissa on kyse suojainten kyvystä suodattaa partikkeleita ilmasta. Jokaisella tasolla on tietyt standardit, jotka hengityssuojaimen tulee läpäistä ennen merkinnän saamista.
FFP1-luokan hengityksensuojaimet suojaavat näistä kolmesta luokasta huonoiten. FFP1-luokan suojaustaso suojaa lähinnä näkyviltä hiukkasilta ja pölyltä.
FFP2- ja FFP3-luokan suojaimia koronapotilaiden hoidossa
Terveydenhuollossa käytetään suodattavia puolinaamareita eli FFP2- tai FFP3-tason hengityksensuojaimia. Puolinaamareissa voi olla myös venttiili, joka helpottaa uloshengitystä ja näin ollen tekee suojaimen käytöstä miellyttävämpää.
FFP2- ja FFP3-tasojen suojaimia käytetään tilanteissa, joissa mikrobit pääsevät ilmaan hyvin pieninä hiukkasina.
FFP2-luokan hengityksensuojaimet suodattaa noin 94 prosenttia tietyn kokoisista ilman partikkeleista.
Hengityksensuojaimia on erimallisia valmistajasta riippuen. Kaikki FFP2- ja FFP3-tason hengityksensuojaimet ovat hieman kuppimaisia nenän ja suun päälle asettuvia suojaimia, jotka kiinnitetään kahdella kuminauhalla pään taakse.
Kansainvälisesti FFP2 on se taso, mitä on suositeltu pieniä hiukkasia tuottavissa toimenpiteissä koronavirusta sairastavien potilaiden hoidossa. Tällaista suojainta suositellaan esimerkiksi teho-osastolla, kun potilas on hengityskonehoidossa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
FFP2-luokan hengityssuojain. Kuva: Erja Mäkelä, Työterveyslaitos
FFP3-luokan hengityssuojain poistaa arviolta noin 99 prosenttia tietyn kokoisista ilman partikkeleista. Näin ollen kaikista hengityksensuojaimista FFP3-luokan suojain on kaikista tehokkain.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
FFP3-luokan hengityksensuojain.
Lue myös: Suojaavatko kotona tehdyt puuvillamaskit koronavirukselta? Tutkimusprofessorilta suora vastaus: "Voivat aiheuttaa jopa kohtauksen"
Kotona valmistetut kangasmaskit
Kotona valmistetun kangasmaskin hyödyllisyys riippuu maskista, todetaan HUSista. Kangasmaski suojaa mahdollisesti parhaiten kanssaihmisiä siten, että yskiessä tai aivastaessa pisarat eivät lennä suoraan ihmisten päälle.
Kangasmaskin kankaan tiiviys sekä hyvä istuvuus kasvoilla on tärkeää, jotta siitä olisi hyötyä. Maskien käytössä on oltava myös huolellinen. Kangasmaski on voitava pestä 90 asteen lämpötilassa. Maskia tulee muistaa pestä riittävän useasti.
Vain oikeanlainen käyttötapa takaa suojaimen turvallisuuden
Suodatuskykyä tärkeämpää voi kuitenkin olla se, kuinka tiiviisti hengityksensuojain on kasvoilla. Suojauskyky huononee huomattavasti, jos suojain istuu huonosti ja ilmaa pääsee ohi.
Kaikkien suojainten käyttöön liittyy oleellisesti myös oikea toimintatapa, joista keskeinen asia on hyvä käsihygienia.
Sairaaloissa käyttäjiä koulutetaan suojainten oikeaoppiseen käyttöön. Suojaimet tulee muun muassa pukea päälle puhtain käsin eikä niitä tule koskettaa käytön aikana.
Lue myös: THL:n mieli muuttui tavallisten kansalaisten osalta – HS: Pääjohtaja suosittelee kangasmaskin käyttöä
Juttu julkaistu uudelleen 3.8.2020 klo 10.57.