Moni julkisilla paikoilla liikkuva on päätynyt suojaamaan kasvonsa välttyäkseen koronalta. Toistaiseksi viranomaiset eivät ole ohjeistaneet suomalaisia maskien käyttöön.
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin huhtikuun alussa. Pääsiäisen jälkeen keskustelu nousi uudelleen, kun THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta suositteli kangasmaskin käyttöä kansalaisille.
Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan terveen ihmisen ei tarvitse pitää maskia paitsi silloin, kun hän huolehtii koronavirusta sairastavasta. Maskia suositellaan myös silloin, jos ihminen yskii ja aivastelee.
Lue myös: Suomalaisyritys valmistaa hengityssuojaimia Kiinassa yötä päivää
Samoilla linjoilla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL ei ole suositellut maskien käyttöä tavallisessa arjessa.
Sen sijaan viranomaiset muistuttavat tutusta, jo moneen kertaan kuullusta ohjeesta:
– Paras keino suojautua koronavirusta vastaan on kuitenkin pysyä kotona, pitää ainakin 1–2 metrin etäisyys muihin ihmisiin ja pestä kädet vedellä ja saippualla tai puhdistaa ne alkoholipitoisella käsihuuhteella, kerrotaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ja muiden viranomaisten tuoreessa yhteistiedotteessa.
Eri maissa eri ohjeistuksia
Ohjeistukset kasvojen suojaamisesta kuitenkin vaihtelevat maittain ja saattavat siksi aiheuttaa hämmennystä myös monessa suomalaisessa.
Esimerkiksi Itävallassa kansalaisia on vaadittu käyttämään kasvosuojaa kaupassa asioidessaan. Myös Tsekissä julkisilla paikoilla ihmisten on pidettävä suojaimia. Yhdysvaltojen on lähipäivinä tarkoitus ohjeistaa kansalaisia suojien pitämisestä, mutta presidentti Donald Trumpin mukaan kyse ei ole pakkokäytännöstä.
Monessa Aasian maassa kasvojen suojaaminen on ollut tavanomaista jo ennen koronavirusta muun muassa ilmansaasteiden takia.
Kansankielinen maski, suu-nenäsuojus ja hengitykssensuojain tarkoittavat virallisiin terveydenhoitotermeihin peilaten eri asioita. Näiden eroja ovat avanneet muun muassa Tukes, Työterveyslaitos ja THL, joiden tiedotteisiin artikkelin tiedot pohjautuvat.
Enemmän haittaa kuin hyötyä
Itse tehdyt maskit ja viralliset hengityksensuojaimet ovat kaksi eri asiaa: maski ei ole sama kuin hengityssuojain.
Maskin voi tehdä itse vaikkapa ohuesta kankaasta, mutta se ei suojaa käyttäjäänsä virustartunnalta. Se voi kuitenkin vähentää yskimisestä ja aivastelusta ilmoille lentäviä pärskeitä ja siten suojata muita ihmisiä tartunnalta.
Oireettoman taudinkantajan maskin käytöstä voi olla hyötyä esimerkiksi liikennevälineissä ja kaupoissa kulkiessa, mutta tieteellistä näyttö hyödystä ei ole.
Lue myös: HUS tekee kaikkensa saadakseen lisää hengityssuojaimia
Viranomaisten näkemysten mukaan maskien tai omatekoisten viritelmien käytöstä voi siis pahimmillaan olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Likainen kasvomaski voi aiheuttaa virustartunnan.
Viranomaisten ohjeistuksissa painotetaan, että maski pitää laittaa ylle puhtain käsin eikä sitä pidä kosketella esimerkiksi kauppareissun aikana. Sitä ei pidä kesken kaiken riisua tai laittaa kaulalle. Suojus riisutaan kiinnitysnauhoihin koskemalla.
Itse tehdyn maskin pitäisi kestää 90 asteen pesua, jotta se säilyy hygieenisenä.
Tällainen on suu-nenäsuojus. Se vähentää altistumista taudinaiheuttajille tilanteissa, joissa on pisaratartunnan vaara. Kuvat: Työterveyslaitos.
Virallisten hengityksensuojainten ja suu-nenäsuojusten myynti ja maahantuonti on tarkoin säädeltyä. Kuluttajille ja ammattilaisille tarkoitetuissa hengityksesuojaimissa on omanlaisensa valmistusvaatimukset.
Suu-nenäsuojausten käyttöä suositellaan pisarasuojaksi, kun terveydenhoidon työntekijät hoitavat hengitystieinfektioon sairastuneita potilaita. Myös potilasta, jolla on hengitystieinfektio, voidaan opastaa käyttämään suu-nenäsuojusta esimerkiksi terveysaseman odotustiloissa.
Lue myös: Ensin hengityssuojaimet loppuivat, nyt Yliopiston apteekki rajoittaa käsidesin myyntiä – näin päätöstä perustellaan
Tällöin suojaimia käytetään vain kertaluontoisesti ja ne pitää hävittää käyttökerran jälkeen. Suojain hävitetään esimerkiksi silloin, jos hoitaja käy potilashuoneessa, jossa on koronaa sairastava potilas.
Suu-nenäsuojain luokiteltu terveydenhuoltoon tarkoitetuksi lääkinnälliseksi laitteeksi.
Suu-nenäsuojain ei ole sama asia kuin hengityksensuojain, joita suositellaan käytettäväksi, kun hoidon aikana tehdään aerosolia tuottavia toimenpiteitä esimerkiksi tehohoidossa. Aerosolilla tarkoitetaan nestehiukkasia.
Hengityksensuojaimet puolestaan suodattavat ilmasta nestehiukkasia, kun suojain on tiiviisti kasvoilla. Hengityksensuojaimissa voi olla myös uloshengitysventtiili.
Sairaanhoidossa käytettävien hengityksensuojainten pitää olla hallituksen päätöksen mukaisia. Laissa on oma pykälänsä niiden valinnasta ja käytössä sote-alan töissä.
Hengityksensuojain, jossa uloshengitysventtiili.