Omikronin alamuunnos leviää vauhdilla Tanskassa – tämä siitä tiedetään nyt: "Ennen pitkää tulee meillekin"

Määrä on noussut nopeasti, sillä viikolla 52 eli vuodenvaihteessa osuus oli vain viidennes. SSI kertoo, että vastaavaa kehitystä on nähty Isossa-Britanniassa ja Norjassa, vaikka niissä luvut eivät ole samaa luokkaa Tanskan kanssa. BA.2-muunnosta havaittiin Ruotsissa ensimmäistä kertaa vain muutama päivä sitten.

Omikronin muunnos tunnistettiin joulukuun alussa.

Lue myös: SVT: Ruotsista on löytynyt uusi alavariantti omikronista

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa Imperial College Londonin virologi Tom Peacock uskoo, että uusi alavariantti voi syrjäyttää nykyisen BA.1-linjan, vaikkakaan ei nopeasti. Muunnoksen yleisyyden kasvu viittaisi siihen, että se saattaa olla jonkin verran aiempaa muunnosta tartuttavampi. Maan viranomaiset seuraavat maassa muunnoksen leviämistä siltä varalta, että muunnos vaatii lisätoimia.

Alkuperäinen omikronmuunnos BA.1 eroaa BA.2-muunnoksesta monin mutaatioin. Siksi sen epäillään myös käyttäytyvän eri tavoin kuin alkuperäinen omikronmuunnos. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tiedossa, millaisia eroja mutaatiot muunnosten välille aiheuttavat, jos aiheuttavat.

SSI:n käsitys kuitenkin on, että nykyiset rokotteet suojaavat myös BA.2-muunnoksen aiheuttamalta vakavalta tautimuodolta hyvin, eikä eroa sairaalahoidon tarpeen määrässä ole havaittu aiempaan omikronmuunnokseen.

Ei havaittu Suomessa – vielä

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoi perjantaina Twitterissä, että omikronin BA.2-alavarianttia ei toistaiseksi ole löytynyt Suomesta. Variantteja selvitetään sekventoimisella, jonka tulokset voivat tulla kaksikin viikkoa todellista epidemiatilannetta jäljessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra vahvistaa MTV Uutisille, että vielä toistaiseksi yhtään löydöstä omikronmuunnoksesta ei ole tehty. Löytö vaikuttaa kuitenkin vain ajan kysymykseltä.

– Pidän sitä varsin luultavana, että niitä tulee, jos ei jo ole. Kun muunnosta on lähialueilla, niin ennen pitkää se tulee meillekin, hän arvioi.

Tällä hetkellä selvin muutos uudessa omikronin BA.2-linjassa on se, että sitä ei aiemman omikronlinjan tavoin voi tunnistaa jo alustavasti PCR-tutkimustuloksella, vaan se vaatii huomattavasti hitaamman sekvensoinnin. Tässä suhteessa se muistuttaa aiemmin jyllännyttä deltavarianttia, ja sen myötä tieto muunnoksen laadusta saadaan testeissä aiempaa omikronmuunnosta myöhemmin.

Savolainen-Kopra vahvistaa myös sen, että toistaiseksi on vain vähän tietoa siitä, miten uusi omikronlinja eroaa aiemmasta esimerkiksi leviämisen tai muiden ominaisuuksien osalta. Hän arvioi, että muutaman viikon päästä saadaan tietoa siitä, miten hyvin aiemmin sairastettu tauti tai saatu rokotus suojaa uutta muunnosta vastaan.

– Se on sama kaikkien varianttien osalta. Geneettistä dataa saadaan nopeasti, mutta muissa tiedoissa menee pidempään, hän kertoo.

Hän muistuttaa, että uusien koronalinjojen synty muunnosten myötä on tavanomaista, ja sitä on nähty myös aiemmilla koronavarianteilla. Aika näyttää, miten hyvin eri linjat lisääntyvät ja mistä niistä tulee valtalinja.

Katso myös, miten eri koronavarianttien oireet eroavat toisistaan.