Omikronmuunnoksen "kotimaassa" neljäs korona-aalto julistettiin päättyneeksi – näin Etelä-Afrikka on pitänyt yhteiskuntaa auki variantista huolimatta

Ensimmäisistä omikronmuunnoksen aiheuttamasta koronatartunnasta Suomessa uutisoitiin 2. joulukuuta. 

Omikronvariantti, eli B.1.1.529, tunnistettiin alun perin Etelä-Afrikassa, missä muunnoksesta tuli nopeasti valtavirus.

Lue myös: HUS-alueelta löydetty viisi uutta tapausta koronaviruksen omikron-alavarianttia – alavariantti oli Suomessa jo vuodenvaihteessa

Maailmalla uuteen varianttiin reagoitiin nopeasti, ja lukuisat maat alkoivat rajoittamaan matkustamista Etelä-Afrikasta variantin leviämisen pelossa.

Rajoituksista huolimatta omikronmuunnos levisi laajasti ympäri maailmaa vallaten alaa aiemmalta valtavariantilta, deltalta. 

Omikronaalto kesti Etelä-Afrikassa noin kaksi kuukautta. Maassa luovuttiin ennen vuodenvaihdetta ulkonaliikkumiskiellosta. Tammikuun alussa maassa luovuttiin myös osasta tiukimmista rajoituksista. 

Suomen Etelä-Afrikan edustuston päällikön sijainen Marjaana Hyppönen kertoo, että maan terveysviranomaiset ovat nyt julistaneet maan neljännen korona-aallon päättyneeksi kansallisella tasolla. 

Tämä tarkoittaa myös koronarajoituksista luopumista, kuten koululaisten metrin turvaetäisyysvaatimuksista ja kokoontumisrajoituksista. 

– Tänään tullessa ilmoituksessa poistettiin koulujen etäisyysrajoitukset, jotka ovat aiheuttaneet hankaluuksia oppilaille ja kouluille. 

– Käytännössä kaikki julkisen ja yksityisen sektorin koulut ovat täysin auki, Hyppönen kertaa MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Lue myös: WHO: On yhä ennenaikaista julistaa voittoa koronasta – "Tämä vaarallinen virus jatkaa kehittymistään silmiemme edessä"

Etelä-Afrikan koronarajoitukset eri kaliiberia kuin Suomessa

Koronarajoitukset ja niiden noudattaminen ovat Etelä-Afrikassa Hyppösen mukaan hyvin eri kaliiberia kuin esimerkiksi Suomessa. 

Tällä hetkellä sisätiloissa saa Etelä-Afrikassa kokoontua korkeintaan tuhat ihmistä – ulkotiloissa puolestaan peräti 2 000 ihmistä, turvaetäisyydet ja hyvät hygieniakäytännöt huomioiden. 

Ulkotilojen kokoontumisrajoitusten vuoksi maassa ei ole kuukausiin saatu nauttia esimerkiksi jalkapallo-otteluista valtavan yleisömeren edessä. 

– Stadionit ovat täällä valtavan kokoisia, esimerkiksi 50ؘ 000 hengen stadioneita. Monet järjestäjät ovat katsoneet, että ei ole kovin kannattavaa avata stadionia 2 000 katsojalle.

– Muuten erityyppisiä kulttuuritilaisuuksia on kyllä järjestetty, Hyppönen jatkaa. 

Koronapassi ei ole ollut käytössä ellei järjestäjä ole niin halunnut

Toisin kuin Suomessa, korona- tai rokotepassia ei ole Etelä-Afrikassa vaadittu valtakunnallisella tasolla, vaan esimerkiksi kulttuuritapahtumien järjestäjät ovat voineet itse vaatia passia niin halutessaan. 

Osittain syynä voi olla maan alhainen rokotuskattavauus. Hyppösen mukaan tällä hetkellä vajaat 28 prosenttia Etelä-Afrikan väestöstä on täysin rokotettuja.

– Etelä-Afrikka on hyvin erityyppinen kuin monet muut Afrikan maat, täällä rokotetilanne on hyvä, eli rokotteita olisi kyllä olemassa, mutta ongelmaksi on muodostunut kansalaisten haluttomuus ottaa rokotteita, Hyppönen kertoo. 

Lue myös: THL kertoo, miksi se muutti koronapassikantaansa, oikeusoppinut samoilla linjoilla: "Ei hyväksyttävää perustuslain näkökulmasta"

Noin 49 miljoonan asukkaan Etelä-Afrikassa esimerkiksi turvaetäisyyksien pitäminen ja kasvomaskien käyttäminen on ollut ”äärimmäisen hankalaa”.

Lisäksi hygieniasta huolehtiminen on tuottanut haasteita, sillä puhtaasta vedestä on paikoin pulaa.

Toki erot maan sisällä ovat suuret.  

– Täällä meidän alueellamme on hyvin pitkälti pystytty noudattamaan kaikkia hallituksen rajoituksia tähän saakka, Pretoriasta Etelä-Afrikan koronatilannetta kommentoinut Hyppönen kuvailee. 

Lue myös: MTV Uutisten tiedot: Tapahtumien avaamiselle esitetty päivämäärää – hallitus päättää aikataulusta keskiviikkona