Yskää, hengenahdistusta, limaisuutta ja vinkunaa? Miten se on mahdollista, jos astmalääkkeitä on käyttänyt jo vuosia? Onko sinun astmasi hallinnassa – olisiko aika päivittää tilanne?
Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehduksellinen sairaus, johon on olemassa tehokkaat lääkkeet. Kerran aloitettua lääkitystä joudutaan yleensä jatkamaan läpi elämän. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lääkitys pysyisi jatkuvasti samana.
– Hengenahdistuksen, vinkunan ja yskittämisen lisääntyminen sekä aamuöinen heräily oireisiin kielivät siitä, että lääkitys on jollain lailla pielessä. Ylipäätään lääkityksen tila on syytä tarkistaa, jos astmapiippuun pitää turvautua tihentyneesti, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Heikki Ekroos.
Astmaoireiden lisääntyminen ei välttämättä viittaa siihen, että pitkään käytetty lääkitys olisi lakannut toimimasta, sen teho ei vain jostain syystä ole enää riittävä.
Uudet ulkopuoliset tekijät kuten työperäiset ärsytykset tai allergeenit voivat häiritä hoitotasapainoa. Ikääntyminen ei sinällään vaikuta astmaan, mutta pitkään jatkunut tupakointi voi johtaa keuhkoahtaumaan. Koska elämänvaiheet vaihtelevat, on täysin tavallista, että samankin perheen astmaatikoilla on eri lääkitys.
Tee testi
Lääkehoidon tarkoituksena on rauhoittaa tulehdusta, poistaa oireet, vähentää limaneritystä sekä normalisoida keuhkoputkien supistumisherkkyyttä. Hoidon perustana käytetään säännöllisesti otettavaa lääkettä. Sen lisäksi astmaatikolla tulee olla myös nopeavaikutteinen, tarvittaessa käytettävä oirelääke.
Jokaisen astmaatikon hoidon tavoitteena on astman hallinta eli oireettomuus, pahenemisvaiheiden ennaltaehkäisy ja keuhkojen hyvä toiminta.
Nainen ottaa astmalääkettä.
– Nykyaikaisen hoidon avulla suurin osa astmaatikoista pystyy elämään täysin normaalia elämää myös siitepölyaikana, kylmällä kelillä tai harrastettaessa liikuntaa. Mutta se todellakin vaatii lääkityksen säännöllistä päivitystä, Ekroos sanoo.
Netistä osoitteestä astmatesti.fi löytyvällä Käypä hoito -suosituksen saaneella testillä voi kartoittaa oman astmalääkityksensä tilan.
– Testi koostuu viidestä kysymyksestä ja jokainen vastaus pisteytetään. Mikäli kokonaispistemäärä jää alle kahdenkymmenen, on syytä hakeutua astmahoitajalle tai lääkäriin ja laittaa astmalääkitys kuntoon. Ylipäätään astmaatikon olisi hyvä käydä tarkistuttamassa tilanne vuoden tai vähintään kahden vuoden välein.
Lääkitys parantaa elämänlaatua
Astmalääkkeet ovat hyvin siedettyjä ja niitä voidaan käyttää pitkiäkin aikoja.
Lääkitystä ei pidä lähteä itsekseen vähentämään. Huonolla tolalla oleva lääkitys voi nimittäin saada oireiden pelossa välttelemään tavalliseen elämään liittyviä tilanteita kuten portaiden nousemista tai hajustettujen ihmisten vieressä istumista.
– Hyvällä hoitotasapainolla on siis iso merkitys normaalin arjen sujumiselle ja astmaatikon elämänlaadulle, Ekroos sanoo.
Alilääkitty astma voi pahimmassa tapauksessa johtaa jopa palautumattomiin hengitystiemuutoksiin.
Lähde: GSK