Lääkäri ei antaisi lapselle yskänlääkettä koskaan – vakavia haittavaikutuksia: "Nimi yskänlääke on harhaanjohtava"

Syksy on lapsiperheissä sairastamisen aikaa. Taudit leviävät helposti, kun lapset viettävät paljon aikaa sisällä isoissa ryhmissä. Yleisimpiä tartuntoja ovat virusperäiset ylähengitystieinfektiot, joista kielivät tyypilliset flunssan oireet: nuha, aivastelu, räkäisyys, tukkoisuus, kurkkukipu, kuume ja yskä.

Lapsen paha yskä voi pelästyttää vanhemman. Virusinfektioon liittyvä yskä häviää usein itsestään ilman lääkehoitoa muutamassa viikossa. Houkutus lääkitä köhivää lasta voi olla suuri, mutta ainakaan yskänlääkkeitä ei jälkeläiselle kannata antaa.

– Nimi yskänlääke on harhaanjohtava, koska se ei kyllä yskää hoida ollenkaan, sanoo lastentautien erikoislääkäri Péter Csonka Terveystalosta tutkimustuloksiin vedoten.

Sen sijaan, että tehottomat lääkkeet parantaisivat lapsen yskän, niistä voi olla vakavia haittavaikutuksia, kuten aistiharhoja, rytmihäiriöitä ja tajunnan häiriöitä.

– Yskänlääkkeistä suurin osa vaikuttaa keskushermoston kautta, eikä sinne missä yskä on, Csonka kertoo.

LUE MYÖS: Sairastutatko tietämättä lapsesi polttamalla kynttilöitä? Ylilääkäri varoittaa infektioriskistä: "Epäpuhtaudet hengitysilmassa olisi syytä ottaa vakavasti"

Yskänlääkkeet sisältävät usein opiaatteja

Etyylimorfiini, dekstrometorfaani, efedriini, kodeiini, kokillaanauute, Csonka luettelee. Useiden yskänlääkkeiden sisältämät ainesosat ovat opiaatteja, jotka ovat sukua morfiinille tai amfetamiinille. Yskänlääkettä käytetäänkin myös päihteenä etenkin nuorison keskuudessa. Esimerkiksi Ruotsissa yskänlääkkeissä käytetyn dekstrometorfaanin myynti kiellettiin jo vuonna 2008.

Csonka uskoo, ettei yksikään yskänlääke saisi myyntilupaa, jos ne tuotaisiin nyt markkinoille. Suomi kuitenkin toimii osana EU:n viranomaisverkostoa, joka ei ole kieltänyt yskänlääkkeiden myyntiä. Jotta yskänlääkkeiden myyntiä voitaisiin rajoittaa, sitä varten tulisi tehdä unionin laajuinen kyseistä lääkeainetta koskeva arvio, jonka tuloksena muodostettaisiin koko EU:n kanta.

Csonka peräänkuuluttaa yksittäisten maiden vahvempaa tahtotilaa suojata lapsia haitallisilta hoidoilta.

– Kumpi on tärkeämpi: Lasten etu vai yskänlääkettä valmistavien yritysten liikevaihto? Csonka kysyy.

Jos lääkevalmiste on aiemmin saanut myyntiluvan, vaaditaan sen peruuttamiseen tai myynnin merkittävään rajoittamiseen huomattava turvallisuushuoli tai aiemmin tiedettyjen riskien lisääntyminen.

Suomessa lastentautien professorit ovat vaatineet yskänlääkkeiden lopettamista jo yli kymmenen vuotta sitten. Viimeisen vuosikymmenen aikana yskänlääkkeiden kokonaiskäyttö Suomessa onkin vähentynyt.

Csonka pitää ongelmallisena, että yskänlääkkeitä voi pääasiassa ostaa ilman reseptiä. Tämän vuoksi ihmisten valistaminen yskänlääkkeiden tehottomuudesta ja haittavaikutuksista on tärkeää. Lääkäreiden ei tulisi Csonkan mukaan määrätä yskänlääkkeitä potilailleen reseptillä, sillä se antaa heille väärän viestin.

Käypä hoito -suositusten mukaan alle 2-vuotiaan lapsen akuuttia yskää ei tule hoitaa yskänlääkkeillä. Alle 12-vuotiaan lapsen yskää ei tule hoitaa kodeiinia sisältävillä yskänlääkkeillä. Ylipäätään alaikäisten yskän hoitamista yskänlääkkeillä pitäisi välttää.

Yskää voi hoitaa lääkkeettömästi

Lapsen yskää voi hoitaa myös lääkkeettömästi. Yli vuoden ikäisille lapsille voi antaa hunajaa, joka on tutkimuksissa todistettu lumelääkettä ja yskänlääkettä tehokkaammaksi yskänlääkkeeksi. Hunaja kosteuttaa nielua ja saattaa helpottaa erityisesti ylähengitystieinfektioihin liittyvää yskää.

LUE MYÖS: Herkullisempaa yskänlääkettä saa hakea: Suklaa jopa lääkkeitä tehokkaampi?

Myös nenäimurit, höyryhengitys ja keittosuola voivat parantaa köhivän lapsen oloa. Nenäsumutteita ja -tippoja voi käyttää yli vuoden ikäisten lasten yskän hoitamiseen. Lisäksi lapsen tulee juoda riittävästi, syödä terveellistä ruokaa ja levätä. Sairasta lasta ei tule viedä päiväkotiin tai kouluun muita sairastuttamaan.

Antibiootteja ei flunssaisen lapsen hoitoon tule käyttää. Ne sopivat vain varmistetun bakteeriperäisen tulehduksen, kuten angiinan, keuhkokuumeen tai märkäisen välikorvantulehduksen hoitoon. Esimerkiksi keuhkoputken tulehdukseen antibiootit eivät tepsi, koska se on lapsilla aina virustauti.

– Lapsilla on äärimmäisen harvoin muita kuin virusperäisiä ylähengitystieinfektioita. Suurin osa alahengitystieinfektioistakin on virusperäisiä, Csonka sanoo.

Antibiootit tappavat suoliston hyviä bakteereja. Suolistobakteerien poikkeavuudet on yhdistetty lukuisiin eri sairauksiin diabeteksesta Alzheimeriin. Lisäksi turhat antibioottikuurit lisäävät antibioottiresistenssiä. Sillä tarkoitetaan bakteerien kehittämää vastustuskykyä sellaista antibioottia vastaan, jolla pystyttiin aiemmin parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti.

– Flunssa paranee antibiootilla kahdessa viikossa ja ilman antibiootteja 14 päivässä, Csonka toteaa.

Aina yskä ei kerro flunssasta

Tyypillisesti lapsen yskä on ensin lievää, sitten hankalampaa ja lopulta jälleen lievempää ennen kuin oire poistuu kokonaan. Flunssasta johtuva yskä kestää parista päivästä pariin kolmeen viikkoon.

Jos lapsen yskä ei ota parantuakseen tai pahenee jatkuvasti, lapsen yleiskunto on heikentynyt, tai yskään liittyy muuten poikkeavaa hengitystä, kannattaa lapsi viedä lääkärin vastaanotolle. Virustautiin liittyvä hengitysteiden vinkuminen tai hengenahdistus ovat todennäköisesti merkki siitä, että infektio on päässyt keuhkoputkiin, jolloin osa lapsista saattaa tarvita esimerkiksi hengitysteitä avaavaa lääkitystä.

Isommilla lapsilla yskän takana voi olla poskiontelon- tai nielun tulehdus. Haukkuva yskä saattaa puolestaan kertoa kurkunpääntulehduksesta.

Aina yskä ei liity infektioihin. Yli kuukauden kestäneen pitkittyneen yskän syynä voi olla esimerkiksi astma. Tällöin lapsi yskii jatkuvasti, mutta ei muuten osoita flunssalle tyypillisiä oireita. Astmaan liittyvä yskä pahenee fyysisen rasituksen seurauksena tai pitää öisin hereillä.

Pienillä vauvoilla yskän syynä voi olla ruokatorven takaisinvirtaus eli refluksi. Yskän ja hengityksen rohinan lisäksi refluksi oireilee epämukavuutena, heräilynä ja itkuisuutena.

Mikäli leikki-ikäisen tai sitä nuoremman lapsen yskä alkaa äkillisesti ilman muita oireita, voi kyseessä olla hengitysteihin juuttunut vierasesine. Tällöin nopea hoitoon hakeutuminen on elintärkeää.

LUE MYÖS: Ärsyttääkö jatkuva yskä? Varoitusmerkit, joista on syytä huolestua

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Osittaislähteet: Käypä hoito 1, 2 & 3, Fimea