Tietyillä astmalääkkeillä yhteys moniin sairauksiin, paljastaa laaja suomalaistutkimus

Suomalaistutkimus on löytänyt kytköksiä vaikean astman lääkitsemiseen käytettävien kortisonipohjaisten astmalääkkeiden ja vakavien sairauksien välillä. 

Laajassa tutkimushankkeessa havaittiin kyseisten lääkkeiden yhteys etenkin keuhkokuumeeseen. Kytkös löytyi myös esimerkiksi osteoporoosiin, kaihiin ja sydämen vajaatoimintaan.

Ohimenevästi vaikeaa tai jatkuvasti vaikeaa astmaa sairastaa lähes 30  000 suomalaista.

–  Riski nähdään isoilla inhalaatiosteroidiannoksilla, mikä on selkeästi uusi löydös astmapotilailla, kertoo tutkimushankkeen parissa työskennellyt, Tampereen ja Göteborgin yliopistojen professori Hannu Kankaanranta STT:lle puhelinhaastattelussa.

Inhalaatiosteroidit ovat kortisonia sisältäviä sisäänhengitettäviä, hoitavia astmalääkkeitä, joita käytetään inhalaattorin eli tuttavallisemmin astmapiipun kautta. 

Kyseessä on astman peruslääke.

Vuosia kestäneen Finasthma-nimisen tutkimusprojektin tulokset julkaistiin tämän vuoden tammikuussa. Tutkimuksen on rahoittanut lääkeyritys GSK.

Yli 190  000 astmaa sairastavan suomalaisen tiedot saatiin THL:n hoitoilmoitusrekistereistä ja Kelan lääkeaineistosta. Tutkimuksessa on tarkasteltu lähes kaikkia suomalaisia, jotka ovat sairastaneet astmaa vuosina 2014–2017.

Riski myös tablettien käyttäjillä

Tutkimuksen mukaan riski sairastua keuhkokuumeeseen on lähes kolminkertainen vaikeaa astmaa sairastavilla, kun verrataan vähemmän vakavaa astmaa sairastaviin.

Inhalaatiosteroidien käyttäjillä riski vakaviin sairauksiin kasvaa kuitenkin vain suurissa annoksissa, jotka koskevat yleensä vaikeaa astmaa sairastavia. 

Pienillä ja kohtalaisilla annoksilla selviävät astmapiipun käyttäjät voivat olla siis edelleen huoletta.

Kohonnut keuhkokuumeriski löytyi myös suun kautta otettavien kortisonitablettien käytössä, jo pienistä toistuvista kuureista lähtien. Niitä käytetään hoitavina lääkkeinä pahentuneen astman hoidossa.

Astmapiipun käyttöä ei tule lopettaa omin päin

Kortisonipohjaiset inhalaatiosteroidit ja astmatabletit rauhoittavat tulehdusta, mutta heikentävät immuunipuolustusta. Tämä voi olla Kankaanrannan mukaan pitkäaikaisessa ja runsaassa lääkkeen käytössä syynä kohonneelle keuhkokuumeriskille.

Hän lisää, että kohonnutta osteoporoosiriskiä voi selittää aiempi tutkimustieto siitä, että kortisoni vaikuttaa geenisääntelyyn. Arvoitukseksi on jäänyt, miksi lääkkeillä on yhteys sydänsairauksiin.

Tutkimusryhmä linjaa tutkimuksen johtopäätöksissä, että vaikean astman hoitoon pitää kehittää uusia hoitomuotoja steroidipohjaisten lääkkeiden rinnalle. 

Kankaanranta korostaa, että terveydenhuollon henkilökuntaa pitäisi kouluttaa siihen, että vältettäisiin toistuvia tai pitkäaikaisia kortisonikuureja.

Muita keinoja astman hoitoon ovat Kankaanrannan mukaan esimerkiksi pitkävaikutteiset avaavat lääkkeet. Viimeinen vaihtoehto on biologiset lääkkeet, jotka ovat vasta-aineita astmaan liittyviä tulehdusvälittäjäaineita vastaan.

Kankaanranta korostaa, että uudesta tiedosta huolimatta astmapiipun käyttöä ei pidä mennä omin päin lopettamaan, koska sillä voi olla vakavat seuraukset.

Lue myös: Lapsi kuoli punkin puremaan Ruotsissa – oli täysin rokotettu

Tämä sairaus voi olla pitkään oireeton – osa riskiryhmään kuuluvista unohtaa käydä lääkärissä

Vakavasti sairastunut voi kokea voimakasta yksinäisyyttä