Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Kysymys: Jos autossa on alla muutaman vuoden vanhat kesärenkaat, uskaltaako niillä vielä lähteä syksyn ajokeleihin?
Vastaus: Syksyn merkkejä näkyy jo selkeästi. Aamut ovat viileän kuulaita ja iltaisin hämärä koittaa taas totuttua aiemmin. Perinteisesti myös sateet kuuluvat syksyyn, joten on järkevää tarkastaa alla olevien renkaiden kunto.
Renkaan kuntoon ja pito-ominaisuuksiin vaikuttaa monta tekijää, joista niiden ikä on vain yksi. Renkaan valmistusajankohdan voi tarkastaa sen kyljestä. Niin sanotun DOT-merkinnän yhteydessä oleva nelinumeroinen numerosarja kertoo valmistusviikon ja -vuoden. Esimerkiksi numerosarjan ollessa 3916 on rengas valmistettu viikolla 39 vuonna 2016.
Rengas voidaan myydä uutena viiden vuoden sisällä sen valmistumisesta. Autonrengasliiton ohjeistuksen mukaan hyvän kauppatavan mukaista on kuitenkin informoida asiakasta, jos uutena myytävät renkaat ovat yli kolme vuotta vanhat.
Renkaan kulutuspinnan ollessa riittävä ja rakenteen ehjä sitä suositellaan käytettäväksi enintään kuusi vuotta sen käyttöönotosta tai kymmenen vuotta valmistusajankohdasta siitä riippuen, kumpi ensin tulee täyteen. Ainakin hieman enemmän ajavien kuljettajien kohdalla rengas on uusimiskunnossa usein jo aikaisemmin renkaan pinnan kuluessa alle suositellun urasyvyyden.
Urasyvyys
Lainsäädännössä on määritelty kesärenkaan kulutuspinnan minimiurasyvyydeksi 1,6 millimetriä. Useat testit ja tutkimukset kuitenkin osoittavat, että renkaan vedenläpäisykyky heikkenee ja vesiliirtoriski kasvaa olennaisesti kulutuspinnan urasyvyyden pudotessa alle 4,0 millimetriin. Suosittelenkin renkaiden uusimista tuossa 4,0 millin kohdalla.
Renkaan urasyvyyden voi tarkastaa kahden euron kolikolla, jonka hopeinen ulkoreunus on 4 milliä leveä.
Toinen vaihtoehto on käyttää varta vasten urasyvyyden mittaamiseen tehtyä mittaria. Niitä on saatavilla rengasliikkeistä – usein jopa ilmaiseksi. Asiantunteva rengasliike mittaa urasyvyyden mielellään myös autoilijan puolesta.
Joissakin renkaissa on myös kulutuspinnan mukana pois kuluvia numeroita, jotka osoittavat jäljellä oleva urasyvyyden. Tällaisten renkaiden kuntoa määritettäessä ei erillistä mittalaitetta tarvita.
Urasyvyys on syytä mitata auton kaikista renkaista, koska eri paikoilla olevat renkaat kuluvat eri tahtia.
Kuluminen
Samalla, kun mittaa urasyvyyttä, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ovatko renkaat kuluneet tasaisesti. On normaalia, että vetävät renkaat kuluvat enemmän keskeltä ja vapaasti pyörivät taas reunoilta.
Renkaat kannattaakin pyrkiä kuluttamaan mahdollisimman tasaisesti eli etu- ja takarenkaiden paikkoja tulisi vaihtaa pyörimissuuntaa muuttamatta säännöllisesti noin 8000 km:n välein. Näin toimien saattaa rengassarjalla hyvinkin ajaa jopa yhden ajokauden enemmän kuin siinä tapauksessa, että renkaat olisivat aina samoilla paikoilla. Mikäli vaihdatat renkaat rengasliikkeessä, pyydä henkilökuntaa merkitsemään renkaiden paikat. Muistuta myös, että sijoittavat viime kauden eturenkaat taakse ja takarenkaat eteen.
Jos jokin renkaista kuluu selkeästi vain jommalta kummalta reunalta, ovat auton ohjauskulmat todennäköisesti virheellisissä säädöissä. Säädättämällä ohjauskulmat kohdilleen säästää renkaita ja polttoainetta. Myös autosta tulee miellyttävämpi ajaa ja ohjata.
Kulutuspinnan lisäksi on syytä tarkkailla renkaan kylkiä – myös auton alta katsottuna. Mikäli niissä näkyy murtumia tai viiltoja ovat ne väistämättä vaihtokunnossa.
Rengaspaineet
Liikenteessä on valitettavasti paljon kuljettajia, jotka eivät ymmärrä rengaspaineiden merkitystä. Veikkaan, että moni ajelee tälläkin hetkellä renkailla, joiden paineet on tarkastettu viimeksi keväällä, alle laiton yhteydessä – jos silloinkaan. Mikäli näin on, nyt on korkea aika käydä huoltoasemalla tarkastamassa paineet ja säätämässä ne kohdilleen.
***
1:24
