Puututaanko kansalaisuusehtojen kiristämisellä jengirikollisuuteen – näin vastaa sisäministeriö

– Tavoitteena on, että Suomen kansalaisuuden saaminen ei ole automaatio, vaan palkinto onnistuneesta kotoutumisesta, kertoi sisäministeri Mari Rantanen.

Ensimmäiset kiristykset viedään eduskuntaan jo ensi keväänä.

Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkö Minna Hulkkonen kertoi, että suurimmat muutokset tulevat olemaan kansalaisuuden ehdoissa.

– Olennaisin on asumisaikaedellytys. Sitä on tarkoitus nostaa viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen.

Toisessa vaiheessa tiukennettaisiin muun muassa toimeentuloedellytystä, jota ei pystyisi jatkossa täyttämään pelkästään Kelan toimeentulolla.

Lue myös: Kansalaisuuskoe käyttöön – näin Suomi kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja

Tähän asti Suomessa on ollut käytössä vain kielikoe, nyt hallitus aikoo ottaa käyttöön kansalaisuuskokeen, jolla mitataan tuntemusta suomalaisesta yhteiskunnasta.

Kansalaisuuskokeen kanssa ollaan vasta alkutekijöissä mutta vaikutteita haetaan muiden Euroopan maiden kokeista, joissa käsitellään yhteiskunnallisia asioita.

– Yleensä ne kysymykset ovat sellaisia, jotka liittyvät yhteiskuntaan, historiaan, politiikkaan ja arvoihin, listaa Hulkkonen.

Lisäksi nuhteettomuusedellytyksiä aiotaan kiristää. Kansalaisuutta ei voi saada, tai sen voi menettää, jos on syyllistynyt tiettyihin vakaviin rikoksiin, kuten terrorismi- tai maanpetosrikoksiin.

Ollaanko nuhteettomuusedellytyksien kiristämisessä mietitty kasvavan jengirikollisuuden torjumista?

 Hulkkonen ei lähtenyt arvioimaan lopputulosta, mutta antaa suuntaa sille, mitä tuleva pitää sisällään.

– Kun puhutaan valtionpetoksista ja terrorismista, niin se antaa ainakin sen riman, mistä lähdemme liikkeelle, sanoo Hulkkonen.

Katso ylhäällä olevalta videolta kokonaisuudessaan Minna Hulkkosen haastattelu!