Väitteet perussuomalaisten äärioikeistolaisuudesta tai fasistisuudesta ovat yliampuvaa loanheittoa, analysoi Markku Jokisipilä uutuskirjassaan.
Perussuomalaisten suosio ei ole demokratian näkökulmasta uhka, vaan osoitus järjestelmän toimivuudesta.
Tämä on lähtökohta Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilälle hänen uudessa kirjassaan Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla.
Perussuomalaisten nousu isoksi puolueeksi on vuoden 2011 jytkystä lähtien mullistanut suomalaisen politiikan rakenteita.
Tässä on ollut sulateltavaa myös medialle ja muille tutkijoille, joiden Jokisipilä syyttää osin ryhtyneen osapuoliksi poliittisiin väittelyihin.
– Perussuomalaisia koskevassa julkisessa keskustelussa riman on välillä sallittu laskea tasolle, jota minkä tahansa muun puolueen kohdalla pidettäisiin mahdottomana hyväksyä, Jokisipilä kirjoittaa.
Onko perussuomalaiset äärioikeistoa?
Kauttaaltaan Jokisipilä suhtautuu perussuomalaisiin poliittisena ilmiönä hyvin ymmärtäväisesti eikä jakele kirjassaan moraalisia tuomioita puolueen retoriikkaan tai arvomaailmaan liittyen.
Kirjaa varten on haastateltu pariakymmentä henkilöä, mukaan lukien poliitikkoja sekä perussuomalaisista että muista puolueista. Puolueen edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja nykyinen puheenjohtaja Riikka Purra ovat olleet haastateltavina.
Jokisipilän mukaan väitteitä perussuomalaisten äärioikeistolaisuudesta, fasistisuudesta ja natsistisuudesta on käsitteiden historiallisiin määritelmien perustuen "vaikea pitää muuna kuin sensaationhakuisena, yliampuvana ja motiiveiltaan poliittisena loanheittona".
4:32
Jussi Halla-aho piti viimeisen puheensa perussuomalaisten puheenjohtajana Seinäjoen puoluekokouksessa elokuussa.
Kirjan mukaan kilpailevat poliitikotkin suhtautuvat puolueeseen usein maltillisemmin kuin monet toimittajat ja tutkijat.
Esimerkiksi Jutta Urpilainen (sd.), Ben Zyskowicz (kok.), Ilkka Kanerva (kok.) ja Thomas Blomqvist (r.) suhtautuvat haastattelukommenteissaan kriittisesti puheisiin perussuomalaisista äärioikeistolaisina.
Toisenlaisia näkemyksiä esittävät esimerkiksi Ville Niinistö (vihr.) ja Paavo Arhinmäki (vas.). Arhinmäen mukaan suurin osa perussuomalaisten tämänhetkisestä eduskuntaryhmästä on ”rasistijengiä, jolla ei ole mitään käytöstapoja eikä kunnioitusta muita kohtaan”.
Myös entinen eduskunnan pääsihteeri ja Supon päällikkö Seppo Tiitinen on puoluetta kohtaan hyvin torjuva.
– Halla-aho on henkilönä pelottavin hahmo, minkä minä olen politiikassa tavannut, Tiitinen sanoo.
– Pitäisin kyllä varmistimen poistettuna niin Halla-ahon kuin puolueenkin kannalta periaatteella ei vara venettä kaada, Tiitinen arvioi.
"Yksi kenties suurimpia eroja Halla-ahon ja Purran välillä"
Perussuomalaiset sai elokuussa Seinäjoen puoluekokouksessa uuden puheenjohtajan, kun Riikka Purra valittiin ylivoimaisen äänisaldon turvin Halla-ahon seuraajaksi.
Yleisesti on katsottu, ettei Purran poliittinen linja poikkea keskeisissä kysymyksissä juuri mitenkään edeltäjänsä näkemyksistä.
3:38
"15 vuoden päästä Espoossa kolmasosa asukkaista on vieraskielisiä" – katso, mitä Riikka Purra sanoi linjapuheessaan maahanmuutosta!
Jokisipilän mukaan Purralla on kuitenkin edeltäjäänsä verrattuna eri linja siinä, miten puoluetta tulee kehittää muihin puolueisiin nähden.
– Siinä missä Halla-aho näkee perussuomalaisten tietyn hankaluuden ja eriseuraisuuden muihin poliitikkoihin ja puolueisiin nähden hyvänä asiana, Purra on korostanut haluaan tehdä puolueesta mahdollisimman vakavasti otettava eikä mielellään määrittele puoluetta edes populistiseksi.
Jokisipilä muistuttaa Purran puhuneen asiallisen kielenkäytön ja käytöksen merkityksestä ja arvioi tämän miettivän osaltaan sitäkin, kuinka potentiaalinen yhteistyökumppani perussuomalaiset on muille puolueille.