Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo luonnehtii perussuomalaisten puoluekokousta arvokkaaksi tilaisuudeksi, jossa yllätyksiltä ei vältytty. Sebastian Tynkkysen valinta puolueen kolmanneksi varapuheenjohtajaksi kielii Railon mukaan puolueen sisällä vellovasta protestista.
"Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen."
Perussuomalaiset juhli 20-vuotista taivaltaan muun muassa Suvivirttä tapaillen viikonloppuna Turussa. Hyväntuulinen virrenveisuu kätki taakseen kuitenkin tabuja ja protesteja, sanoo politiikan tutkija Erkka Railo.
– Tällaisiin vuosijuhliin ei yleensä tuoda riitoja. Pinnan alla tietysti kuohui, eikä voitu välttyä puhumasta puolueen kipupisteistä, Railo sanoo.
Ensimmäinen tabu: Olli Immonen
Railo nimeää ensimmäiseksi kuumaksi perunaksi tapaus Olli Immosen. Perussuomalaisten kansanedustaja Immonen haaveili runsas kaksi viikkoa sitten Facebookissa vahvasta ja rohkeasta kansakunnasta joka päihittää painajaisen nimeltä monikulttuurisuus.
– Silmiinpistävää oli se, että Jussi Halla-aho sai kenties suurimmat aplodit koko puoluekokouksen aikana sillä hetkellä kun hän puolusti Immosta. Tätä voi pitää piikkinä puoluejohdon suuntaan tilanteessa, jossa Timo Soini ei ole tullut Immosen tueksi.
Olli Immonen hätkähdytti runsaat kaksi viikkoa sitten hyökkäämällä monikulttuurisuutta vastaan. Sympatiaa Immonen saa puolueen kenttäväeltä, tulistuneita sanktiovaatimuksia medialta ja muilta puolueilta, sanoo Erkka Railo.
Railo kuvaakin Soinin olevan puun ja kuoren välissä: Oman puolueen kenttäväki vaikuttaa antavan sympatiansa selvästi Olli Immoselle, kun taas medialta sekä hallitus- ja oppositiopuolueilta sataa painetta rankaista Immosta.
Tapaus on auki ja jää auki, sillä puoluekokouksessa asiaa käsiteltiin lähinnä peitellyin sanakääntein.
– Kokouksen yleiseen ilmapiiriin sopi hyvin, ettei Immonen tullut paikalle, joten koko tapausta ei tarvinnut käsitellä. Tällä vältettiin riski, että Immonen olisi paikalle saapuessaan varastanut median huomion, Railo huomauttaa.
Toinen tabu: Särmätön hallitusyhteistyö
Erkka Railo nostaa perussuomalaisten toiseksi kipupisteeksi kaikki myönnytykset, joita perussuomalaiset on jo joutunut hallituspuolueena tekemään.
Hyvän yhteishengen seasta kumpusikin protestiääniä. Konkreettisimmillaan tämä näkyi puolueen kolmannen varapuheenjohtajan valinnassa. Valinta osui 376 äänellä Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajaan Sebastian Tynkkyseen.
Tynkkysellä on useita jyrkkiä mielipiteitä, etenkin sisä- ja ulkopoliittisella rajapinnalla liikuttaessa. Hän on maahanmuutto- ja eurokriitikko. Hänen mukaansa perussuomalaisten pitäisi vaatia Suomen eroamista eurosta, tehdä siitä jopa hallituskysymys.
Politiikan tutkija Erkka Railon mukaan eurokriittisen Sebastian Tynkkysen valinta puolueen 3. varapuheenjohtajaksi oli perussuomalaisten kenttäväen protesti puoluejohdon särmättömälle hallitusyhteistyölle.
– Tynkkysen valinnassa purkautui kenttäväen tyytymättömyys kompromisseihin, joita perussuomalaiset on joutunut tekemään, kun se on lähtenyt kahden porvaripuolueen kanssa hallitukseen. Tynkkystä voisi kuvata puolueen omaksitunnoksi, joka muistuttaa arvoista ja asenteista, joista puolue on tehnyt kompromisseja hallitukseen mennessään, Erkka Railo havainnollistaa.
Tynkkynen edustaakin monia niitä arvoja, jotka perussuomalaiselle puolueelle ovat olleet sen kulmakiviä. Näihin lukeutuvat muun muassa Euroopan unionin ja eurovaluutan vastustaminen.
Nyt perussuomalaiset istuu hallituksessa, joka neuvottelee jo Kreikan kolmannesta – jopa 86 miljardin suuruisesta – tukipaketista.
– Sebastian Tynkkynen on nimenomaan puolueen sisäinen protestiääni. Jos jossain nyt näkyy, että ollaan pettyneitä siihen, ettei perussuomalaiset saanut tavoitteitaan läpi hallitusohjelmaan, niin se näkyi tässä Tynkkysen valinnassa, Railo sanoo.