OAJ toi syyskuussa näyttävästi julkisuuteen kyselyn, jonka mukaan noin kuusi kymmenestä opettajasta oli harkinnut alanvaihtoa. Myös OAJ uskoo nyt, ettei opettajien alanvaihto tule kasvamaan merkittävästi.
Opettajien alanvaihdot eivät ole lisääntyneet merkittävästi koronapandemian aikana. STT:n selvityksen mukaan Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) viime vuonna maalaamat pelot suuresta irtisanoutumisaallosta eivät ole toteutuneet.
OAJ julkaisi viime syyskuussa kyselyn, jonka mukaan noin kuusi kymmenestä opettajasta oli harkinnut alanvaihtoa. Kysely lähetettiin satunnaisotannalla noin 20 000:lle OAJ:n jäsenelle, joista noin 2 600 vastasi kyselyyn. Kyselyn tulosten virhemarginaali on OAJ:n mukaan vain 1,9 prosenttia suuntaansa. Ammattiliitossa on yhteensä noin 120 000 jäsentä.
STT kysyi kymmeneltä suurimmalta suomalaiskaupungilta tiedot, kuinka paljon heiltä on irtisanoutunut opettajia vuosina 2017–2021.
Samalla kaupungit kertoivat, kuinka paljon heillä on työskennellyt opettajia vuosittain saman ajanjakson aikana. Suurimmista kaupungeista vain Lahti ei vastannut kyselyyn.
Useat kaupunkien virkahenkilöt painottivat STT:lle, että suurin osa irtisanoutumisista johtuu eläköitymisestä tai muutosta toiselle paikkakunnalle. Alanvaihdoksia tai koronapandemian aiheuttamia irtisanoutumisia oli kaupunkien tietojen mukaan vähän.
– Tiedossani on vain muutamia opettajia, jotka ovat siirtyneet toiselle alalle, Kuopion kaupungin perusopetuspäällikkö Taina Vainio sanoo sähköpostiviestissä.
Irtisanoutumisia muutama prosentti
Suurimpien kaupunkien opettajista irtisanoutui vain muutama prosentti vuonna 2021. Tämä sisältää eläkkeelle jääneet. Kaikkien kaupunkien luvut eivät ole suoraan verrannolliset toisiinsa. Kaikki kaupungit eivät kommentoineet tai eritelleet irtisanoutumisten syitä.
Irtisanoutumiset kasvoivat tietopyyntöön vastanneista kaupungeista merkittävästi vain Helsingissä ja Oulussa. Helsingissä irtisanoutui vuonna 2021 yhteensä 144 opettajaa, yli kuusi prosenttia kaupungin vakinaisista opettajista.
Esimerkiksi vuonna 2017 irtisanoutuneita oli 86. Kolme neljäsosaa viime vuonna irtisanoutuneista erosi kaupungin palveluista ja noin neljännes jäi eläkkeelle. Kaupunki ei kuitenkaan erotellut, kuinka moni eronneista on alanvaihtajia ja kuinka moni esimerkiksi vaihtoi työnantajaa pysyen opettajana.
Oulussa irtisanoutuneita oli viime vuonna 66, kun viisi vuotta aikaisemmin heitä oli 24. Kaupunki ei eritellyt irtisanoutumisten syitä.
STT:n kyselyn mukaan opettajien määrä oli useissa kaupungeissa kasvanut tasaisesti vuositasolla. Muutamasta kaupungista kerrottiin, että heille on palkattu lisää opettajia koronapandemian aikana valtiolta saaduilla koronatuilla.
Lue myös: OAJ: Joka kahdeksas opettaja kokenut väkivaltaa ja osuus kasvaa – valtaosalla liikaa töitä
OAJ ei ole havainnut alanvaihtojen yleistyneen
OAJ kertoo, että se ei ole havainnut alanvaihtajien määrän kasvaneen, vaikka valtaosa opettajista harkitsee alanvaihtoa järjestön viime vuoden syyskuussa julkaiseman kyselyn mukaan.
Järjestön kyselytutkimuksen mukaan keskeisimmät syyt alanvaihdoin harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus, työmäärän lisääntyminen sekä palkkataso.
– Pandemia-aika on korostanut opettajan työn kuormittavuutta, minkä vuoksi yhä useampi harkitsee alanvaihtoa, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.
Luukkainen puolustaa OAJ:n kyselyä ja etujärjestön viestintää, vaikka vastausprosentti oli alhainen. Kyselyyn vastasi Luukkaisen mukaan vähän ihmisiä, koska kuormittuneet opettajat eivät jaksa vastata kaiken muun työn ohessa kyselyihin.
Kyselyyn vastanneiden vähäinen määrä ei vie Luukkaisen mukaan uskottavuutta sen tuloksilta.
– Tietysti toivomme, että vastaajia olisi enemmän. Nämä tulokset kuitenkin tukevat meidän muita selvityksiämme aiheesta, Luukkainen sanoo.
"En koe, että mollaisimme opettajan ammattia"
OAJ:n kyselyissä viime vuonna prosentit vaihtelivat nopeasti, sillä alanvaihtoa pohti kesällä julkaistussa kyselyssä hieman yli kolmannes opettajista.
Kesällä oli kysytty korona-ajan vaikutuksia opettajien alanvaihtohaluihin, kun syksyn kyselyssä alanvaihdosta oli kysytty yleisesti. Kyselyiden tulokset julkaistiin alle kahden kuukauden päässä toisistaan.
– Tietysti harkitsijoita on aina enemmän kuin oikeasti alaa vaihtavia. Merkittävää on se, että harkitsijoiden määrä on kasvanut, Luukkainen sanoo.
– Opettajat ovat korkeakouluttautuneet tätä työtä varten, ei siitä vaihdeta pois äkkipikaisesti.
Luukkaisen mukaan on mahdollista, että kyselyyn on motivoitunut vastaamaan työhönsä tyytymättömiä opettajia, jotka haluavat saada äänensä kuuluviin.
– Se on kuitenkin pelkkää spekulaatiota. Yhtä hyvin siihen on voinut vastata juuri työhönsä tyytyväiset tekijät, Luukkainen sanoo.
Luukkainen arvioi, että tällaiset kyselyt eivät vähennä opettajan ammatin vetovoimaa.
– Minä en koe, että me mollaisimme opettajan ammattia. Me teemme paljon työtä alan positiivisten puolten korostamiseksi. Samalla meidän on kuitenkin nostettava epäkohtia esiin, Luukkainen sanoo.
Myös opettajien työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan kesken, ja OAJ tavoittelee merkittäviä palkankorotuksia.
Opettajankoulutus yhä suosittua
Opettajan työn kuormittavuus ja OAJ:n kertomat alan ongelmat eivät ole näkyneet yliopistojen opettajankoulutusten hakijamäärissä.
Ensisijaisten hakijoiden määrä on laskenut niukasti OAJ:ltä saatujen lukujen mukaan, mutta samalla myös ikäluokat ovat hieman pienentyneet. Luukkaisen mukaan hakijamäärien pienet muutokset vuosittain ovat tavallisia, eikä siitä tarvitse huolestua liikaa.
– Opettajankoulutus on yhä suosittu hakijoiden keskuudessa, Luukkainen sanoo.
Luukkainen ei usko, että opettajien alanvaihto tulee kasvamaan merkittävästi. Hän kuitenkin arvioi, että irtisanoutumisten määrä tulee lisääntymään lähivuosina.