Opetusministeri haluaa pitää ruotsin yo-kokeen vapaaehtoisena – pettynyt RKP:n puheenjohtaja haluaa lisätä toisen kotimaisen kielen oppitunteja

RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson aikoo esittää hallitukselle toisen kotimaisen kielen viikkotuntien lisäämistä peruskouluissa.

Suomessa varhaistettiin vuonna 2016 toisen kotimaisen kielen opetusta niin, että se alkaa kuudennella luokalla aiemman seitsemännen sijaan. Viikkotuntien määrä pidettiin kuitenkin samana. Enemmistölle suomalaisista toinen kotimainen kieli tarkoittaa ruotsia.

Lue myös: Anna-Maja Henriksson haluaa jatkaa RKP:n puheenjohtajana

Henriksson kertoo nostavansa tuntien lisäämisen hallituksessa esiin, jotta kielitaito vahvistuisi. Hänen mukaansa suomalaisten kielitaito on heikentynyt viime vuosina.

– RKP:n näkemys on, että tarvitsemme lisää viikkotunteja peruskouluun, jotta pystymme parantamaan tilannetta. Tätä ovat myös kieltenopettajat peräänkuuluttaneet. Tämä on meille tärkeä asia, hän sanoi STT:lle.

Andersson: Ruotsin yo-koe pysyy vapaaehtoisena

Henriksson kommentoi viikkotuntien lisäämistä sen jälkeen, kun opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi Uutissuomalaisen haastattelussa, ettei aio esittää muutosta toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoituksen pakollisuuteen.

Hallitusohjelmassa tämä oli kuitenkin kirjoitettu tavoitteeksi. Henriksson kuvaakin opetusministerin ulostuloa pettymykseksi.

– Minulle, kuten oletan että kaikille hallituksen viisikon jäsenille, on tärkeää se, että noudatetaan hallitusohjelmaa. Ei vain niissä kohdissa, jotka miellyttävät itseään, vaan kaikilta osin, Henriksson sanoi.

Ministeri Andersson kertoi Uutissuomalaiselle, ettei toisen kotimaisen kielen palauttaminen pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksissa ole hänestä järkevää.

Lue myös: Yo-koe ensi kertaa kokonaan sähköinen – "maksuttomuus olisi yhä tärkeämpää"

– Tutkintoa on juuri muutettu siirtymällä viiteen pakolliseen kokeeseen, mikä lisää sen vaativuutta, Andersson sanoi.

Hintalappu noin 10 miljoonaa per vuosiluokka

Opetusministeri Andersson perusteli ylioppilaskirjoitusten jäädyttämistä myös samalla asialla, johon Henriksson esittää muutosta. Andersson totesi, ettei toisen kotimaisen opiskelun aikaistaminen ole vahvistanut kielitaitoa toivotusti, koska tuntimäärä pysyi samana. Toisaalta yhden viikkotunnin lisääminen toisen kotimaisen opetukseen maksaisi ministeriön laskelman mukaan 10 miljoonaa euroa per vuosiluokka.

Lue myös: Inflaatio popsii suomalaisten ostovoimaa ennätysvauhdilla: Useisiin Kelan etuuksiin luvassa korotuksia – hintalappu kymmeniä miljoonia euroja

Viikkotuntien lisääminen on Henrikssonin näkemyksen mukaan toinen tapa parantaa suomalaisten kotimaisten kielten taitoa. Myös korkeakoulut voisivat hänestä nostaa pääsyvaatimuksissaan toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeen arvostusta.

– Emme voi jatkaa niin kuin nyt, koska se ei tuota hyvää tulosta.

Andersson sanoi Uutissuomalaiselle, että opetuksen lisääminen pitäisi nostaa esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Oikeusministeri Henriksson kuitenkin haluaa nostaa asian esille jo nyt.

Toinen kotimainen kieli oli pitkään ylioppilaskirjoituksissa pakollinen, mutta se muuttui vapaaehtoiseksi vuonna 2005.

Lue myös: Opetusministeri Andersson USU:lle: Pakollinen ruotsin kielen yo-koe ei ole toteutumassa