Oppositiopuolueiden edustajat ovat tyytyväisiä hallituksen päätöksiin satsata maanpuolustukseen.
Hallitus sai tänään valmiiksi kehysriihensä, jossa linjattiin julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023–2026.
Vuosina 2023-2024 valtion menot ylittävät tulot arviolta 7,4 miljardilla eurolla, vuonna 2025 arviolta 7,0 miljardilla ja vuonna 2026 arviolta 7,6 miljardilla. Alijäämä rahoitetaan velanotolla.
Kahden suurimman oppositiopuolueen edustajat ovat tyytyväisiä hallituksen päätökseen satsata maanpuolustukseen.
Lue lisää: Hallitus sai valmiiksi kehysriihen
Hallitus päätti lisätä puolustusvoimien määrärahoja ensi vuonna vajaalla 800 miljoonalla eurolla ja vuosina 2024–2026 noin 408–536 miljoonalla eurolla vuodessa.
– Tämä on erinomainen päätös. Olisimme olleet valmiita vieläkin mittavampiin panostuksiin, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
– Aika merkittäviä menolisäyksiä sinänsä tarpeellisiin kohteisiin. Kiitokset maanpuolustuksen tasokorotuksesta, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.
Purra on tyytymätön siihen, että hallitus ei ole tinkinyt hallitusohjelmansa ilmastotavoitteista, eikä tehnyt veronalennuksia kompensoidakseen ruoan hinnan ja liikenteen kustannusten kasvua.
Lue lisää: Kehysriihineuvotteluissa päästiin ratkaisuun etuajassa – näin tuloksista kerrottiin
– Pienituloisille on tulossa aikaistettuja indeksikorotuksia etuuksiin mutta tässä on unohdettu ne, jotka eivät ole aivan pienituloisia, vaan työssäkäyviä, joihin koskee liikkumisen korkea hinta ja ruoan yhä kallistuva hinta.
Kokoomuksen Mykkänen puolestaan tyytymätön siihen, että hallitus ei päättänyt kehysriihessä työllisyyttä lisäävistä toimista.
– Meillä on yli sata tuhatta avointa työpaikkaa ja yli sata tuhatta pitkäaikaistyötöntä. Nyt olisi pitänyt tehdä voimakkaita työssä olevien määrää lisääviä toimia, jotta pystyisimme rahoittamaan tarpeelliset kriisiajan toimet.
Valtionvelka kasvaa 144 miljardiin
Valtionvelka kasvaa arviolta noin 144 miljardiin euroon vuonna 2023.
Purran mielestä muusta maahanmuutosta olisi pitänyt tinkiä, sillä Ukrainan pakolaisten auttamisesta koituu kustannuksia. Maahanmuuton lisämenoihin varataan noin 0,8-0,3 miljardia euroa vuodessa
– Tiedämme, että ukrainalaisten sotapakolaisten auttamisesta tulee merkittäviä kustannuksia. Tässä tilanteessa hallituksen olisi kyettävä kiristämään muuta maahanmuuttopolitiikkaa, ja todettava, että pakolaiskiintiö on syytä muilta osin nyt nollata.
Mykkäsen mukaan menoja ja tuloja olisi pitänyt tasapainottaa työllisyystoimilla.
– En kyseenalaista maanpuolustukseen, rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuten liittyviä menoja. Myös Ukrainan pakolaisia pitää auttaa. Mutta jos lisätään menoja, pitäisi lisätä myös tuloja.